Kehitysyhteistyömäärärahat ovat Petteri Orvon (kok.) mielestä tyypillinen politiikan aihe, josta on erilaisia mielipiteitä.
”Asia ratkaistaan jossain vaiheessa”, hallitusneuvotteluja vetävä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Kehitysyhteistyörahoista, niiden tarpeesta ja niiden leikkaamisesta on keskusteltu julkisuudessa viime päivät. Perussuomalaiset ovat vaatineet rahojen leikkaamista ja kohdentamista uudelleen. Rkp on taas ollut leikkausta vastaan. Myös kirkon johtajat ovat julkisuudessa puolustaneet kehitysyhteistyön tarpeellisuutta.
”Kaikki valtion menot on käytävä läpi ja kehitysyhteistyömäärärahoistakin on leikattava”, Orpo kommentoi. Kehys on Orvon mukaan supistuva. Orpo kuitenkin painotti, että asiasta ei pitäisi hänen mukaansa tehdä liian suurta numeroa.
Työllisyystoimet ovat Orvon mukaan merkittävässä roolissa kestävän kasvun hakemisessa.
”Tavoitteena on tehdä työn tekemisestä kannattavaa ja lisäväen palkkaamisesta järkevää. Tehtävä ei ole helppo”, sanoo Orpo ja viittaa aiempien hallitusten vastaaviin toimiin. Orvon mukaan Suomessa on puoli miljoonaa työikäistä työelämän ulkopuolella.
Orvolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka paljon kehitysyhteistyörahoista voisi löytyä säästöjä. Viime vuonna kehitysyhteistyön potti oli noin 1,5 miljardia euroa.
Orpo ei vastaa sillä hän ei halua tässä vaiheessa keskustella yksittäisistä säästökohteista.
Orpo vastasi tiedotustilaisuudessa myös siihen, pitäisikö ministerien määrää laskea. Sanna Marinin (sd.) hallituksessa ministereitä on ollut 19.
"Minusta ministerien määrää ei kannata lähteä supistamaan, koska eletään vaikeaa aikaa", Orpo sanoo.
Osa raameista pöydälle
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi aiemmin keskiviikkona, että osa hallitusneuvotteluiden talousraamien säästökohteista on jätetty ikään kuin pöydälle siltä osin, kun summista ei ole päästy yksimielisyyteen.
Hänen mukaansa talousraamit on kuitenkin kuitattu talousryhmästä eteenpäin siltä osin, kun yksimielisyyteen on päästy. Raamit on annettu reformipöydille työn tueksi.
Purra kuitenkin painottaa, että kyse on talouspöydän asioista. Puheenjohtajistossa keskitytään Purran mukaan korkeamman tason asioihin ja yksityiskohtien tuomista sinne vältetään.
Orpo sanoi tiistaina MTV:n uutisille, että kokoomus pitää edelleen kiinni veronkevennysaikeistaan. Purra ei vaikuta olevan täysin samoilla linjoilla. ”Veronalennuksiin on mahdollisuus sitten, kun julkisen talouden uusi suunta saadaan selväksi. Ei ole mahdollista tehdä veronalennuksia velaksi”, hän sanoi.
Hallitusneuvotteluihin osallistuvat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja rkp.
Rkp haluaa lisätä kehitysyhteistyörahoja
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi Säätytalolle saapuessaan, että rkp ei ole tietenkään valmis tekemään suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroista. Hänen mukaansa rkp haluaisi lisätä kehitysyhteistyövaroja niin, että niiden taso olisi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Henriksson sanoi, että Ukrainan sota jatkuu ja Ukrainalle pitää maksaa tukea vielä pitkään, mutta se ei tarkoita sitä, että kaiken muun voi unohtaa.
Henriksson arvioi, että kehitysyhteistyövarat on varmasti asia, josta tullaan neuvottelemaan ja keskustelemaan. Hänen mukaansa Suomen on oltava luotettava kumppani myös tulevaisuudessa.
Kaikille jotain vaikeaa
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, että talousraameissa on kaikille puolueille jotakin vaikeaa. ”Tässä ollaan puhumassa kuuden miljardin euron sopeutuksista. Se on totta kai haasteellinen”, hän sanoi aamulla toimittajille Säätytalolla.
Hän kuitenkin sanoi, että keskustelu reformipöytien ja talousryhmän välillä jatkuu. ”Vuoropuhelulla tässä mennään eteenpäin”, hän sanoi.
Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat eilen vetoomuksen, jossa he ilmoittivat, että piispat vetäisivät kehitysyhteistyön pois uuden hallituksen leikkauslistalta. Essayahilta kysyttiin, millaisen painoarvon kd sille antaa. ”Kd on ainakin noteerannut sen”, hän sanoi.
