Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku putosi viime vuonna Suomessa mittaushistorian matalimmalle tasolle, kertoo Tilastokeskus.
Kokonaishedelmällisyysluku oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 1,32. Lapsia syntyi hieman alle 45 000. Vuonna 2021 luku oli 1,46.
Syntyvyys laski sekä kotimaisia kieliä puhuvilla että muunkielisillä naisilla. Kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla syntyvyys nousi pandemiavuonna 2021 hieman, mutta muunkielisillä naisilla syntyvyys jatkoi laskuaan myös tuolloin.
Kokonaishedelmällisyysluku oli kotimaankielisillä naisilla 1,29 ja vieraskielisillä 1,51 vuonna 2022.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Jos maahanmuuttoa ei lasketa mukaan, kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla noin 2,1, ettei väestö keskimäärin ikääntyisi ja aiheuttaisi rakenneongelmia.
Kuolleisuus kasvoi lähes 10 prosenttia
Vastasyntyneiden elinajanodote laski viime vuonna, kun kuolleisuus kasvoi erityisesti yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä. Yhteensä kuolleita oli viime vuonna yli 63 000. Määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Viimeksi kuolleiden määrä ja sen kasvu ovat olleet korkeammat sotavuonna 1944, Tilastokeskus kertoo.
”Pohjoismaiden välisessä vertailussa Suomessa elinajanodote on laskenut eniten suhteessa koronaa edeltävään aikaan. Suomessa elinajanodote on laskenut välillä 2019–2022 pojilla 0,53 ja tytöillä 0,74 vuotta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari tiedotteessa.
Tytöillä laskua elinajanodotteessa oli jo toista vuotta peräkkäin. Näin ei ole tapahtunut kertaakaan aiemmin sinä aikana, kun luku on tilastoitu jokaiselle kalenterivuodelle eli vuodesta 1971 alkaen.
Vuonna 2022 elinajanodote oli pojilla 78,6 vuotta ja tytöillä 83,8 vuotta.
Vastasyntyneen elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kertoo, kuinka monta vuotta vastasyntynyt eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla.
