STT
Kaivinkone mylläsi maata kevätauringossa muutaman metrin päässä valtakunnanrajasta ja parinsadan metrin päässä venäläisistä rajavirkailijoista. Imatran Pelkolan rajanylityspaikalle nousevat vielä huhtikuun aikana ensimmäiset metrit itärajalle rakennettavaa esteaitaa, jota on tarkoitus rakentaa lähivuosina yhteensä 200 kilometrin verran.
Työn jäljet näkyivät jo perjantaina: Venäjän puolella raja-aukkoa maa on metsän varjossa vielä enimmäkseen lumen peitossa, mutta Suomen puolelle on rakentumassa tie. Metsän laidasta on myös kaadettu reilusti puita. Kesäkuun loppuun mennessä Pelkolassa pitäisi seistä kolme kilometriä uunituoretta 3,5-metristä esteaitaa.
Eduskunta myönsi pilottiaidan rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa viime vuonna. Hankkeen on määrä antaa kokemusta siitä, miten esimerkiksi urakoiden kilpailutus, neuvottelut maanomistajien kanssa ja itse rakennustyöt sujuvat.
Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkö, prikaatikenraali Jari Tolppanen sanoo, että pilotti on tuonut Rajavartiolaitokselle tärkeää tietoa muun muassa urakoitsijoista, kustannustasosta ja aikatauluista.
”Tässä kohtaa voidaan todeta tästä pilotoinnista, että meidän suunnittelun perusteet ja lähtötiedot ovat olleet ihan oikeita”, Tolppanen kertoo.
Prikaatikenraali Jari Tolppanen.
Alkuperäinen budjetti riittänee
Hankepäällikkö Ismo Kurki kertoo, että pilottiaidan budjetti saatiin kilpailutuksella alitettua noin 45 prosentilla. Lopullinen hinta ei tosin ole vielä tiedossa.
Kurki huomauttaa, että Imatran hanke ei kerro suoraan koko aidan kilometrihinnasta, koska monet muut kohdealueet sijaitsevat paljon syrjäisemmillä seuduilla – jopa alueilla, joilla ei ole sähköverkkoa.
”Joudumme tilaamaan sähkönsiirtoyhtiöiltä aika pitkiäkin sähköverkkoyhteyksiä.”
Pilotin kokemukset kuitenkin viitoittavat siihen, että alkuperäinen 380 miljoonan budjetti koko aidalle tulee pitämään.
”Sillä sen 200 kilometriä aitaa pystymme kyllä rakentamaan. Mutta jääkö rahaa jäljelle tai pystymmekö sitä rakentamaan vähän enemmän, sitä ei vielä pysty sanomaan”, Kurki arvioi.
Hankepäällikkö Ismo Kurki.
Jos aita toteutuu kokonaisuudessaan, aidataan noin 15 prosenttia itärajasta eli 200 kilometriä. Aidasta 70 prosenttia sijoittuisi Kaakkois-Suomen alueelle.
Toistaiseksi rahoitus on myönnetty pilotin lisäksi prioriteetti 1 -tason alueille, joita on 75 kilometrin verran, pääasiassa rajanylityspaikkojen läheisyydessä. Loppukesästä aletaan rakentaa aitaa Sallaan, jossa vaativaan suomaastoon tehdään betoniponttonitie.
”Tyypillisiä kohdealueita ovat rajanylityspaikkojen lähialueet, rajan yli johtavat tiet. Sellaiset alueet, joihin ihmisten pääsy on vaivatonta”, Tolppanen sanoo.
Vähentää riippuvuutta Venäjän rajavartijoista
Aidan päätarkoitus on estää laajaa laitonta maahantuloa. Erityisesti tilanteissa, joissa Venäjä masinoisi Suomen rajan yli suuria määriä siirtolaisia.
Tolppanen sanoo, että vaikka rajan tilanne on pysynyt vakaana, muuttuneessa turvallisuustilanteessa Suomella on tärkeää olla uskottava itsenäinen rajavartiointi.
”Tarkoittaa toisin sanoen sitä, että Suomen pitää vähentää riippuvuutta Venäjän rajavartiopalvelusta. Meidän pitää varautua siihen, että itärajan tilanne on huomattavasti nykyistä vaikeampi”, Tolppanen sanoo.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan Mika Rytkösen mukaan aita parantaa myös normaaliaikoina huomattavasti Rajavartiolaitoksen kykyä valvoa itärajaa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Mika Rytkönen esitteli raja-aidan paikkaa Imatralla lähellä Pelkolan rajanylityspaikkaa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettava aita tulee olemaan noin kolme kilometriä pitkä, ja sen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä.
Rajavartijoita aitatyömaan lähistöllä.
