Aamulehti
Tampereen kaupungin entinen pormestari Lauri Lyly ajoi kiirastorstaina Tampereelta Helsinkiin sdp:n eduskuntaryhmän järjestäytymiskokoukseen. Ensimmäistä kertaa eduskuntaan valittu Lyly keräsi yli 4 500 äänipotin Pirkanmaalta.
Vaikka hän on ensikertalainen Arkadianmäellä, hänellä on kokemusta.
”Minulla on se etu, että kaikki ne asiat, jotka ovat nyt päällimmäisinä, ovat minulle tuttuja. Kahdeksan vuotta sitten kävimme täällä Juha Sipilän (kesk.) luona sopeuttamiskeskusteluissa”, hän muistelee.
Puoluejohtaja, pääministeri Sanna Marinin (sd.) keskiviikkoinen ilmoitus jättäytyä puolueen johtamisesta tuli Lylylle yllätyksenä.
”Se oli yllätys varmaan kaikille.”
Lyly sanoo ymmärtävänsä hyvin Marinin perusteet. Hallituskausi oli työntäyteinen koronan, Ukrainan sodan ja monien kriisien takia. Samaan aikaan tehtiin uudistuksia. ”Ymmärrän, että pitää vetää happea.”
Löytyy esillä olleista nimistä
Spekuloinnit Marinin seuraajasta lähtivät liikkeelle nopeasti. Lyly ei aio olla kisassa mukana.
”Lähden ajatuksesta, että on niiden vuoro, joiden nimiä on ollut jo esillä. Niistä puheenjohtaja löytyy.”
Omaa suosikkia hänellä ei ole. ”Kuullaan nyt ensin, mitä kaikilla ehdokkailla on sanottavaa. Uskon, että kilvassa erottuu kaksi tai kolme nimeä, joista uusi puheenjohtaja valitaan.”
Esillä ovat olleet sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, koko varapuheenjohtajisto eli kansanedustajat Niina Malm, Ville Skinnari ja Matias Mäkynen. Heistä Malm ja Mäkynen ovat kertoneet, etteivät tavoittele puheenjohtajuutta.
Lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru miettii ehdokkuutta.
Ehkä tarvitaan vahva selkänoja
Lylyllä on selvä kanta hallituskuvioihin. ”Sitähän varten eduskuntaan pyritään, että päästään vaikuttamaan ja parhaiten se onnistuu hallituksessa, joka tekee ehdotukset.”
Jos sdp on mukana hallitusneuvotteluissa, puolue pitää yllä niitä linjauksia, joita vaaleissa nostettiin esille.
Todennäköisimpinä vaihtoehtoina on pidetty kokoomuksen ja perussuomalaisten voimille perustuvaa hallitusta tai sitten sinipunaa, jossa kokoomuksen ja sdp:n lisäksi olisi pari muuta puoluetta.
Keskusta on tuonut esille hyvin ponnekkaasti, ettei se aio lähteä hallitukseen vaalitappion jälkeen. Samansuuntaista ilmaa on ollut vihreissä.
Vaaleissa kokoomus otti voiton, seuraavaksi suurimmaksi nousi perussuomalaiset ja sdp oli kolmantena. Puolue kuitenkin kasvatti edustajiensa määrää ja kannatustaan edellisvaaleista.
Jos sinipuna muodostuisi kokoomuksen, sdp:n, rkp:n ja kristillisten varaan, niin edustajia olisi 105. Se on melko ohut enemmistö. Jos sdp:n tilalla olisivat perussuomalaiset, niin luku olisi 108.
”Voi olla, että hallitus haluaisi vähän vahvemman selkänojan. Jos kyseessä on niukasti yli sadan edustajan hallitus, niin se vaatii aika paljon tekemistä ja tiivistä yhteistyötä.”
Kahdesta näkemys nopeammin
Lylykin korostaa, että hallitusohjelma on kompromissi. Hän linjaa, että kokoomuksen kanssa vaikeimmat väännöt tulisivat pienituloisten toimeentulosta, sosiaaliturvasta, asumistuesta ja työttömyysturvasta.
Koulutuksesta sen sijaan puolueilla näyttäisi olevan aika yhteneväiset linjaukset.
Yhteinen sävel löytyisi hänen mukaansa helpommin Eurooppa-politiikasta ja vihreästä siirtymästä.
