Apulaisprofessori poliisin nukkemuistiosta: Poliisihallituksen muistioon on voitu suhtautua ohjeena ”otsakkeesta riippumatta”

Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan mielenosoitusmuistiossa sananvapausnäkökulma on sivuutettu tunnistettavaa nukkea ja kunnianloukkausepäilyä käsittelevässä kohdassa.

Kurdistan-solidaarisuusverkoston kuva takavarikoidusta nukesta Ylen sivuilla 28. maaliskuuta.

Poliisihallituksen mielenosoitusmuistio voidaan tulkita poliisissa ohjaavaksi, vaikkei sitä ole ohjeeksi tarkoitettukaan, arvioi rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta STT:lle.

STT kertoi Poliisihallituksen muistiosta aiemmin tällä viikolla sen jälkeen, kun Poliisihallitus ilmoitti selvittävänsä Helsingin poliisin toimintaa viime viikonloppuna pidetyssä mielenosoituksessa.

Helsingin poliisi poisti mielenosoittajilta Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania esittävän nuken ja kirjasi rikosilmoituksen epäillystä kunnianloukkauksesta. Kuitenkin Poliisihallituksen tammikuun lopussa laaditussa mielenosoitusmuistiossa todetaan, että ”tunnistettavaa henkilöä muistuttavan nuken hirttämisen tai muussa loukkaamistarkoituksessa tapahtuvan käsittelyn osalta voitaneen pitää lähtökohtana, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausrikosta”.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marja Kiiski kertoi keskiviikkona STT:lle, että muistio jaettiin poliisilaitosten hälytys- ja valvontaosastoja johtaville mutta se ei ole luonteeltaan Poliisihallituksen ohje.

Apulaisprofessori Hyttinen kuitenkin toteaa, että Poliisihallituksen muistio voidaan kuitenkin tulkita ohjaavaksi poliisin linjaorganisaation vuoksi. Hän nostaa esiin, että Poliisihallituksen tehtävänä on johtaa poliisia.

”Otsakkeesta riippumatta tämä muistio on varmaan aika poliisilaitoksia ohjaava nimenomaan poliisiorganisaation vuoksi”, hän sanoo.

Hyttinen tutustui Poliisihallituksen muistioon STT:n pyynnöstä.

”Vaikea välttyä ajatukselta”

Tammikuun lopussa laaditussa Poliisihallituksen muistiossa käydään läpi erilaisia mielenosoitustilanteita juridisesti. Esimerkkeinä nostetaan esiin muun muassa Koraanin polttaminen ja tunnistettavaa ihmistä esittävän nuken loukkaava kohtelu.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marja Kiiski ei keskiviikkona avannut STT:lle syitä, miksi muistio päätettiin laatia. Kuitenkin aiemmin tammikuussa Ruotsissa roikotettiin Erdogania esittävää nukkea jaloista ja poltettiin Koraani Turkin Tukholman-suurlähetystön edustalla. Turkki ilmoitti mielenosoitusten vuoksi jäädyttävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointia koskevat keskustelut.

Apulaisprofessori Hyttinen arvioi, että Ruotsin tapahtumien ja muistion laatimisen välillä on selkeä ajallinen yhteys.

”On vaikea välttyä ajatukselta, että on tietynlaisia tarkoitusperiä tällä muistion laatimisella. Ehkä pyritään puuttumaan ennaltaehkäisevästi tilanteisiin, joista voisi seurata samanlaisia ongelmia kuin Ruotsissa Nato-prosessin aikana”, sanoo Hyttinen.

Hyttinen: Sananvapausargumentaatio sivuutettu

Apulaisprofessori Hyttisen mukaan on asiallista, että Poliisihallituksessa annetaan lainsäädäntöä käsitteleviä muistioita. Mielenosoitusmuistionkin sisältö on hänen mukaansa pitkälti neutraalia lakitekstiä, ja muistiossa käsitellään myös asiallisesti kokoontumis- ja ilmaisunvapautta, jotka ovat perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia.

Kuitenkin tunnistettavan nuken loukkaavaa käsittelyä koskevassa kohdassa mainittu kunnianloukkausepäily on hänen mukaansa yksioikoinen. Yksilön kunnian suoja on kohdassa vahvasti hänen mukaansa painottunut eikä merkittävää poliittista valtaa käyttävän henkilön kohdalla voi lähtökohtaisesti kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyä.

Kunnianloukkauksen tunnusmerkistö ei lain mukaan täyty tapauksissa, joissa arvostellaan henkilön toimintaa esimerkiksi politiikassa. Myöskin ilmaisut, joita käytetään yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi, ovat laissa lähtökohtaisesti rajattu kunnianloukkauksen ulkopuolelle.

”Nukkea täytyisi käyttää korkeiden poliittisten vallankäyttäjien kohdalla todella halventavasti”, hän sanoo.

Hyttinen viittaa esimerkiksi sellaiseen käyttöön, joissa annettaisiin valheellisesti ymmärtää vallankäyttäjän olevan vaikkapa pedofiili.

”Tuossa on sivuutettu sananvapausargumentaatio kokonaan. Se tietenkin pistää silmään, mikä kertoo ehkä tietynlaisesta tarkoitushakuisuudesta”, hän sanoo ja jatkaa myöhemmin:

”Emmehän me nyt halua elää yhteiskunnassa, jossa otetaan nukke pois, jos joku haluaa vaikka presidenttiä kritisoida. Eihän se ole siis liberaali demokratia.”

Presidentin kunnianloukkauksen estäminen ”huono argumentti”

Helsingin poliisi on vedonnut nuken poistamisessa siihen, että sillä estetään ennalta kunnianloukkauksen toteutuminen. Tällöin loukkauksen kohteena olisi Turkin presidentti.

Hyttinen pitää lähtökohtaa ongelmallisena, koska Turkin presidentti on korkeaa poliittista valtaa käyttävä henkilö.

”Vetoaminen kunnianloukkauksen ennaltaehkäisemiseen, kun on kyse merkittävistä poliittisista vallankäyttäjistä, se on minusta huono argumentti yhteiskunnassa. Siinä voi aiheuttaa enemmän yhteiskunnallista vahinkoa kuin hyötyä”, hän sanoo.

Turkin omassa lainsäädännössä presidentin kunnian loukkaaminen on rangaistavaa. Suomen Nato-prosessin yhteydessä on myös tullut ilmi, että maa on pyytänyt Suomea luovuttamaan sellaisia ihmisiä, jotka on Turkissa tuomittu presidentin kunnianloukkauksesta. Suomi ei ole suostunut pyyntöihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut