Lasten tehohoitoa vaivaavan hoitajapulan taustalla on ainakin vaativa ja raskas työ, mutta myös työstä maksettava palkka. Näin arvioi Hus-yhtymän lastenkirurgian linjajohtaja, ylilääkäri Jukka Salminen.
”Onhan se selvä, että jos palkkaus raskaasta, huippuosaamista vaativasta lasten tehohoidosta on samaa luokkaa kuin kevyemmässä työssä, niin se on yksi syy, miksi hakeudutaan ainakin ammatin sisällä kevyempiin tehtäviin”, Salminen sanoo.
Husin Uudessa lastensairaalassa Helsingissä puuttuu tällä hetkellä 20 hoitajaa lasten teho-osastolta. Hoitajavajeen vuoksi osaston 12 hoitopaikasta pystyttiin viime vuonna pitämään auki vain 6–9 paikkaa.
Vaikutukset ulottuvat koko Suomeen, koska Husin lasten teho-osaston potilaista kaksi kolmasosaa tulee Hus-alueen ulkopuolelta.
Sairaanhoitajia edustavan Tehyn mielestä hoitajapula pystyttäisiin suurelta osin ratkaisemaan, jos lasten tehohoitajille tarjottaisiin tuntuvasti nykyistä parempaa palkkaa.
”Kun hoitajia on riittävästi, kuormitus ja stressi helpottavat, työolot paranevat ja työssä jaksetaan paremmin”, sanoi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa maanantaina.
Kokeneita hoitajia irtisanoutunut
Palkkaus nousi esiin myös Salmisen johtamassa kansallisessa työryhmässä, joka viime vuoden lopulla selvitti lasten tehohoidon tilannetta ja tarvittavia toimia. Yliopistollisten sairaaloiden yhteinen työryhmä esitti loppuraportissaan yhtenä toimena, että lasten teho-osaston houkuttelevuutta parannettaisiin maksamalla kannustinlisää.
Tehyn mukaan Husin tilannetta on pahentanut kokeneiden hoitajien työpaikan vaihto tai poistuminen alalta. Liiton mukaan syitä tähän ovat olleet huono henkilöstöpolitiikka sekä kuormitus ja eettinen stressi.
Myös Husin Salmisen mukaan hoitajien irtisanoutumiset ovat merkittävä syy siihen, että Husissa on vajetta lasten tehohoitajista.
”Meiltä puuttuu se 20 (hoitajaa), ja he ovat kaikki lähteneet muutaman vuoden sisällä.”
Kymmenet jonottaneet yli puoli vuotta
Uuden lastensairaalan sydänleikkausjonossa on nyt 85 lasta. Heistä 35 on odottanut leikkaukseen pääsyä yli puoli vuotta.
Leikkausjono on lyhentynyt viime syksyn vaikeimmista ajoista, mutta se on yhä pidempi kuin normaalitilanteessa, jolloin jonossa olisi 50–60 sydänlasta.
”Siinä mielessä tilanne ei ole vielä varmalla pohjalla”, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan toivottava jonon pituus olisi noin 50 lasta. Silloin leikkaukset voitaisiin järjestellä mahdollisimman turvallisesti, ja henkilökunnan kuormitus pysyisi tasaisena.
Vaihtoehtona leikkaus Tanskassa
Lasten sydänleikkausjonon helpottamiseksi Hus kysyy nyt perheiltä kiinnostusta lähteä leikkaukseen Kööpenhaminaan Tanskaan. Ensimmäiset kirjeet lähetetään tällä viikolla noin 20 perheelle.
Salminen kertoo, että neuvottelut ovat loppusuoralla myös Ruotsin Göteborgin lasten sydänkeskuksen kanssa. Hän uskoo, että lapsipotilaita voitaisiin pian lähettää myös Göteborgiin sydänleikkaukseen.
Kööpenhaminassa leikkaukseen voisi päästä arviolta neljän viikon kuluessa. Perheille ei aiheudu ylimääräisiä kuluja, sillä ne voi hakea takaisin Kelalta.
Leikkausjono lyhentynyt syksystä
Lokakuussa sydänleikkausjonossa oli 117 lasta, eli vielä selvästi enemmän kuin nyt. Turvautuminen Husin muiden teho-osastojen apuun on ollut tärkein keino siinä, että jonoa on saatu lyhennettyä.
Salminen kertoo, että lasten teho-osastolta on ohjattu teini-ikäisiä potilaita aikuisten teho-osastolle. Lisäksi vastasyntyneiden teho-osasto on ottanut vastaan kirurgista hoitoa tarvitsevia potilaita lasten teho-osastolta.
”Nämä ovat olleet merkittävimmät toimet, joilla on pystytty helpottamaan tilannetta. Silloin meillä on ollut tilaa teho-osastolla niin, että sydänleikkauksia ei ole tarvinnut perua.”
Lasten tehohoito vaatii erikoisosaamista
Salmisen mukaan pysyvämpi keino työntekijäpulan paikkaamiseen olisi tehohoitajien lisäkouluttaminen lasten tehohoitoon. Työryhmä on esittänyt, että lasten teho-osastolla olisi jatkuvasti lisäkoulutuksessa viisi hoitajaa ja yksi lääkäri.
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) lasten tehohoidon ongelmien syynä nähdään juuri puute työvoimasta, jolla on erityisosaamista lasten tehohoitoon. STM:n lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sanoo STT:lle, että kyse on ennemminkin osaavan työvoiman määrästä kuin rahoituksen puutteesta.
Nykyinen tehohoidon henkilöstö on erittäin osaavaa, mutta sitä tarvitaan lisää. Osaavan henkilöstön kouluttaminen vie aikaa, sillä lasten tehohoito vaatii perehtymistä ja erikoisosaamista.
Tämän vuoksi henkilöstölle pitäisi luoda koulutusmalleja, jotta he pystyvät saamaan lisää erityisosaamista, jota lasten tehohoitoon vaaditaan. Pikakoulutuksia ei voi tehdä nopeasti ilman, että koulutettavilla olisi jo valmiiksi osaamista tehohoitoon.
Hus: Lisärahan tarve viisi miljoonaa
STM kertoi keskiviikkona, että se on myöntänyt Husille miljoona euroa valtionavustusta lasten tehohoitoon. Avustuksella tuetaan uuden koulutusmallin kehittämistä ja pilotointia. Suunnitelman mukaan sairaanhoitaja- ja erikoislääkärikoulutettavat, joilla on jo kokemusta tehohoidosta, suorittavat lisäopintoja Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla.
Hus on sanonut, että lasten tehohoidon turvaamiseen tarvitaan noin viisi miljoonaa euroa vuosittaista lisärahoitusta. Salmisen johtaman työryhmän ehdottamien toimien hintalappu oli vajaat viisi miljoonaa euroa vuodessa.
”Sanoisin, että tämän ratkaisemiseksi tarvittaisiin ne vajaat viisi miljoonaa euroa muutaman vuoden ajaksi, jotta tilanne pystyttäisiin korjaamaan ja saattamaan se tulevaisuudessa varmalle tasolle”, Salminen sanoo.
