Aamulehti
Niin kuin tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi vaalikauden päättäjäisissä keskiviikkona, kukaan ei tiennyt neljä vuotta sitten, mitä tuleman piti. ”Tuli paljon, aivan liikaakin: koronaa ja sotaa”, hän tiivisti.
Ne ovat rytmittäneet niin hallituksen kuin eduskunnan työskentelyä. Kriisejä on tupsahtanut useita. Kun yhtä on sammutettu, niin toinen on vaaninut oven takana. Ukrainan sodan johdosta saimme eteemme vaikean energiakriisin. Jo ennestään kriisiytynyt maatalous tarvitsi kiireesti lisäapua, jotta kotimainen ruoantuotanto saatiin taattua.
Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan johdosta tällä vaalikaudella otettiin historiallinen askel, kun Suomi päätti hakea Nato-jäsenyyttä. Sekä hakemuksen jättäminen että Nato-lakien hyväksyminen saavuttivat pitkälle menevän yksituumaisuuden eduskunnassa. Tästä lähtökohdasta on hyvä aloittaa jäsenyys. Nyt olemme Nato-prosessissa loppusuoralla.
Pitkä lista aikaansaannoksia
Mutta oli vaalikausi paljon muutakin kuin Natoon valmistautumista ja koronaa poikkeusoloineen ja erilaisine rajoituksineen. Hallitus voi esittää pitkän listan aikaansaannoksistaan, vaikkakin hallitustyöskentely oli välillä erittäin tuulista.
Mitalin toinen puoli on, että julkista taloutta ei ole saatu tasapainotettua, ja että velanottoa ei ole saatu taittumaan. Siitä johtuu pitkälti se, että suuriakin uudistuksia on ollut helpompi toteuttaa, kun lainaa on otettu rutkasti lisää.
Mutta käännetään kelloa taaksepäin ja kerrataan vaalikauden tärkeimmät tapahtumat.
Sote-uudistus: Eduskunta hyväksyi hyvinvointialueiden perustamisen sekä lainsäädännön sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen. Uudistusta oli yritetty saada kasaan jo useamman hallituksen aikana, mutta valmista ei tullut. Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alussa.
Perhevapaauudistus: Sen kirkkain tavoite on, että vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Uudistuksella pyritään lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa. Samalla se huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Kotihoidontuen kestoon ei tehty muutoksia.
Oppivelvollisuus: Eduskunta hyväksyi lain, jolla oppivelvollisuus pitenee 18 vuoteen. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennettuun oppivelvollisuuteen kuuluvalle opiskelijalle maksutonta.
Ilmastolaki: Tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Lakiin tuli velvoite, jonka mukaan jatkossa kuntien velvollisuutena on laatia ilmastosuunnitelma.
Luonnonsuojelulaki: Viime vuoden lopulla hyväksyttiin uusi luonnonsuojelulaki. Sen tavoite on turvata luonnon monimuotoisuutta. Lainkäsittely oli myrskyisää. Keskusta vaatii esitykseen omaisuudensuojan lakipykälien selkiyttämistä.
Translaki: Alkuvuodesta eduskunta hyväksyi translain. Sen mukaan juridinen ja lääketieteen mukainen sukupuoli erotetaan toisistaan. Sukupuolen vahvistamiseen riittää kirjallinen hakemus.
Seksuaalirikokset: Lainsäädännön kokonaisuudistus hyväksyttiin. Uudistuksen myötä seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Uhrin asema ja alaikäisen suoja paranevat. Seksuaalirikosten rangaistusasteikko kovenee.
Rakennuslaki: Viime metreillä tämän kuun alussa eduskunta hyväksyi rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä.
Saamelaiskäräjälaki: Laki ei edennyt kevättalvella, vaan kaatui perustuslakivaliokuntaan.
Velanotto: Valtiokonttorin mukaan valtionvelka oli helmikuun lopussa 144 miljardia euroa. Suomen väkiluvulla laskettuna velka on vähän alle 26 000 euroa henkeä kohden. Tahti on ollut kova, sillä vuoden 2019 lopussa valtionvelka oli 106,4 miljardia euroa.
Työllisyys: Työllisyys on kohentunut vaalikauden aikana. Tilastokeskuksen mukaan miesten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia ja naisten 71,8 vuonna 2019, jolloin hallitus aloitti. Viime vuonna 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,8 prosenttia. Miesten ja naisten työllisyysasteet olivat lähes samat.
Työllisyydestä puhuttaessa käytetään myös niin sanottua trendilukua. Tämän vuoden helmikuun lopulla 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 74,2 prosenttia eli niin suuri osuus ikäryhmään kuuluvista kävi töissä.
