Aamulehti
Vaalit lähestyvät. Tämä ei jäänyt kenellekään epäselväksi tiistai-iltana, kun sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ottivat yhteen Ylen puheenjohtajatentissä.
Lähes kaksi tuntia kestäneen puheenjohtajatentin tietynlainen huipennus nähtiin lähetyksen loppupuolella, kun puheenjohtajat keskustelivat vaalien pääteemoista, kuten maahanmuutosta ja taloudesta. Tällöin tilanne kärjistyi niin, että Marin ja Purra puhuivat kovaäänisesti toistensa päälle. Keskusteluun osallistunut Orpo tyytyi seuraamaan äänekästä päälle puhumista vierestä hymyillen.
Tiistain vaalikeskustelu ei ole jäänyt huomaamatta. Sosiaalisen median lisäksi aihe on noussut valtakunnan ykkösuutiseksi useissa medioissa. Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus ei ihmettele vaalitentin saamaa huomiota. Hän sanoo, että tentti oli kaikkea sitä, mitä iso osa suomalaisista ovat vaalikeskusteluilta vuosien ajan toivoneet.
”Kuntavaalien aikaan brittiläisestä väittelyperinteestä ja kiivaasta poliittisesta keskustelusta oli jo viitteitä, mutta viimeistään eilinen keskustelu sinetöi sen, että hyökkäävä ja puolustava keskustelutyyli ovat rantautunut Suomeen”, Isotalus kertoo keskiviikkona.
Ärhäkkä tyyli yllätti
Vaalitenttejä vuosien ajan seurannut Isotalus kertoo itsekin yllättyneensä puheenjohtajien omaksumasta ärhäkästä tyylistä. Hän sanoo, että Marin ja Purra eivät suinkaan ole ainoita, jotka ovat näyttäneet itsestään tällaista puolta.
Isotaluksen mukaan erityisesti Marin näytti tiistain vaalitentissä itsestään uuden puolen, joka myös hämmensi pitkän linjan tutkijaa. ”Tekstiä tuli kuin tykin suusta kamalalla tempolla. Puhe oli todella intensiivistä, latautunutta. Jäin miettimään, onko vaalikamppailu niin luissa ja ytimissä, että se on virittänyt hänet tällaiseen tilaan”, Isotalus pohtii.
Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus kuvailee Ylen tiistain puheenjohtajatentin keskustelua ärhäkäksi.
Isotalus näkee vilkkaassa ja hyökkäävässä keskustelutyylissä sekä hyvää että huonoa. ”Toki luetettavuus ja päättäväisyys ovat tärkeitä keskustelussa, mutta olisi kuitenkin tärkeä viestiä myös sitä, että on mukava, miellyttävä ja empaattinen ihminen. Tällä tyylillä nämä piirteet jäävät valitettavasti kuitenkin kokonaan paitsioon”.
Isotalus sanoo, että äänestäjät saattavat kuitenkin myös arvostaa sitä, että puolueen puheenjohtaja osaa näyttää jämäkän ja kovan puolen itsestään.
Taustalla monia tekijöitä
Isotalus näkee, että poliittisessa keskustelussa on saavutettu uusi taso. Kun aikaisemmin syyteltiin ja kyseenalaistettiin hallituksen tai opposition tekemisiä, nyt hyökätään suoraan puolueiden ja jopa ehdokkaiden näkemysten ja päätösten kimppuun.
Taustalla vaikuttaa moni tekijä, kuten henkilökysymykset, vastakkainasettelun sekä jyrkkien ja äärimmäisten näkökulmien lisääntyminen sekä sosiaalisen median myötä koventunut keskustelukulttuuri. Isotalus sanoo, että yksi tekijä on se, että iso osa puheenjohtajista edustaa uutta sukupolvea. Koventunutta puhetta selittää myös puheenjohtajien neljän vuoden aikana ministerinä saama kokemus ja itsevarmuus.
Myös sosiaalisella medialla on vaikutusta siihen, mihin suuntaan keskustelukulttuuri on menossa. Isotalus arvioi, että tyyli, jolla keskustelua käydään somessa, saattaa puhutella myös nuorempia äänestäjiä. ”Vaalitentti ja sitä seurannut valtava keskustelu kertoo myös siitä, että vaalitentit ovat niitä vaalikamppailun hetkiä, jotka herättävät keskustelua ja tuovat näkyvyyttä”.