Aamulehti
Mielipidetiedustelujen mukaan eduskuntavaaleista tulee hyvin tiukka kisa. Kolmen suuren kärki on ollut viimeisimmissä gallupeissa lähes tasoissa. Kärkipaikat hieman vaihtelevat sen mukaan, mitä vaalipiiriä tiedustelut koskevat. Pirkanmaalla sdp johtaa, perussuomalaiset ovat kakkosena ja kokoomus pronssilla.
Puolueet yrittävät repiä etumatkaa kilpailijoihinsa sekä esittelemällä omia avujaan että yllyttämällä ihmisiä äänestämään taktisesti: äänestämään jotain puoluetta tai hallitusvaihtoehtoa vastaan. Suomessa ei äänestetä Ruotsin tavoin avoimesti hallitusblokkeja. Mutta näiden eduskuntavaalien alla blokkiutumisen tunnetta Suomessa on.
Sdp pelottelee porvarilla
Esimerkiksi sdp on antanut ymmärtää, että hallitusvaihtoehtojen runkoja on kaksi: porvarillinen kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva hallitus tai kokoomuksen ja sdp:n sinipuna, jossa sdp on koko vihreän vasemmiston veturina mukana.
Sdp houkuttelee vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia äänestämään demareita, jotta porvarillinen vaihtoehto varmimmin jäisi toteutumatta. Sanomaa vahvistaakseen sdp maalaa vaalikampanjassaan kuvan porvarillisesta vaihtoehdosta hyvin synkin värein. Tämä näkyi esimerkiksi maanantaina Ylen vaalikeskustelussa.
Mutta äänestävätkö suomalaiset yleensäkään taktisesti?
Lue lisää: Aamulehden kysely: Pirkanmaalla Sanna Marin on ylivoimainen suosikki seuraavaksi pääministeriksi
Presidentinvaaleissa yleisempää
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg on tutkinut kauan vaaleja ja äänestämiskäyttäytymistä. Borgin mukaan tyypillisimmillään taktista äänestämistä havaitsee presidentinvaaleissa. Toisella kierroksella osa äänestäjistä äänestää ensi sijassa jompaakumpaa vaihtoehtoa vastaan. Esimerkiksi käyvät vuoden 1994 presidentinvaalit, jolloin tämän kaltainen taktikointi oli Borgin mukaan yleistä.
Eduskuntavaaleissa taktinen äänestäminen näkyy Borgin mukaan niin, että pienissä vaalipiireissä ei äänestetäkään ensisijaista ehdokasta vaan sitä, jolla on paremmat mahdollisuudet mennä läpi. Eli valinta tehdään siis eräänlaisista kotiseutusyistä. ”Pienissä kunnissa alettiin aluevaaleissa miettiä, että olisi kiva jos saataisiin joku aluevaltuustoon. Aika monet silloin äänestivät vahvaa keskustalaista omasta kunnasta.”
Borg ei usko, että tavallinen Hämeenkatua tallaava tamperelainen suunnittelisi taktista äänestämistä näissä vaaleissa. Tilanne on hänen mukaansa äänestäjän kannalta aivan liian epäselvä, jotta taktikointi olisi yleistä.
”Ei se helpolta näytä. Aika monen kautta pitäisi mennä. Kun näin on, taktinen äänestäminen ei vaaleja ratkaise.”
”Jos elää somekuplassa, saattaa syntyä sellainen kuva, että taktista ajattelua on paljonkin. Poliittisesti aktiiviset voivat tällaista pelata”, Borg sanoo.
Taktikointiin yllytetään
Politiikan tutkija Josefiina Sipinen Tampereen yliopistosta tukee Borgin tulkintaa. ”Tosi iso osa ihmisistä ei ole kiinnostunut politiikasta eikä seuraa näitä keskusteluja. Valinta tehdään helpon oikopolun, tuttuuden kautta. Kun on paljon valinnan varaa, äänestetään ihmistä, joka on samalta kylältä tai jolla on sama ammatti.”
Borgin mukaan taktikointiin kyllä yllytetään. Samaa mieltä on Sipinen. Keskusta kertoi, että se ei lähde nykyiseen hallituspohjaan. Sdp ilmoitti, että se ei ole perussuomalaisten kanssa hallituksessa. Sipinen on havainnut, että vihreätkin ovat omien saavutusten asemesta nostanut esille kokoomuksen tarjoaman hallituspolitiikan ongelmia.
Liian epäselvää
Vaikka sdp tarjoaisikin äänestäjille taktista pakettia, tarjouksessa on määrällinen ongelma. Jos keskusta tosiaan ei nykyistä hallituspohjaa halua, vasemmistovihreän blokin pitäisi kerätä valtaan päästäkseen paljon enemmän kannatusta kuin mitä mielipidemittauksissa sillä on. Tämän blokin sisällä hyvin monen ei-demarin pitäisi vielä vaihtaa ensisijaisesta kohteestaan demareihin saadakseen sdp:n suurimmaksi puolueeksi. Jotta taktikointia yleensäkään pitäisi kannattavana, äänestäjän pitäisi lisäksi uskoa, että taktikointia harrastaa moni muukin.
Toisaalta blokkiutuminen voi äänestäjän taktikointihaluja vähentääkin. Borg muistuttaa, että puolueiden hallituspohjia koskevien ennakkoilmoitusten vuoksi ei ole ihan selvää edes se, että suurin puolue olisi lopulta pääministeripuolue.
