Aamulehti
Onko näin, että EU taas vie ja Suomi vikisee? Tällainen mielikuva tulee mieleen EU:n energiatehokkuusdirektiivistä, joka sellaisena toteutuessaan pakottaisi omakotitalot laajoihin energiaremontteihin.
Kiinteistöliitto on arvioinut, että Suomen noin 1,2 miljoonasta omakotitalosta yli puolet pitää remontoida direktiivin esityksen mukaan. Saneerausta kaipaisivat myös kerrostalot. Liitto pitää aikataulua aivan liian kireänä. Korjaukset olisi tehtävät vajaan kymmenen vuoden kuluessa.
Rivit eivät pitäneet
Nämä pakkoremontit ovat nousseet tällä viikolla keskiöön, kun EU-parlamentti äänesti direktiivistä tiistaina. Äänestystulos oli 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.
Keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ihmetteli tuoreeltaan, miten osa suomalaisista europarlamentaarikoista äänesti energiatehokkuuden puolesta vastoin Suomen hallituksen ja eduskunnan yksimielistä kantaa. Olihan linjattu, ettei suomalaiskoteihin tunkeutuva yksityiskohtainen ja byrokraattinen sääntely ole kannatettava.
Hallituspuolueista vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat sekä sdp:n Miapetra Kumpula-Natri äänestivät direktiivin puolesta. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen äänesti niin ikään samalla lailla. Kolme europarlamentaarikkoa ei ollut istunnossa lainkaan.
Kyllä on yritetty
Direktiivin sisältöä on yritetty saada keskusteluun. Kiinteistöliiton lisäksi Kuntaliitto on ollut vahvasti hereillä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiivistää Talouselämä -lehdessä, että liitto on yrittänyt lobata asiaa yli vuoden, mutta kukaan ei ole ollut kiinnostunut. Hänen mukaansa kustannukset olisivat kunnissa järjettömät. Pelkästään koulurakennuksiin voisi upota 15–25 miljardia euroa, kun niitä alettaisiin uudistaa energiatehokkaiksi.
Näyttää siltä, että EU:sta tipahtelee suuria uudistuksia, joihin Suomessa ei ole varauduttu kunnolla. Tuoreessa muistissa on EU:n ennallistamisasetus, josta nousi valtava kohu viime vuonna. Listaa voisi jatkaa. Lobbaus on toki voimissaan ja kannanottoja tehdään, mutta jostain kumman syystä asiankäsittely uhkaa jäädä kotimaassa viime tippaan.
Ryhtiliikettä kaivataan
Monet ovat varsinkin tällä hallituskaudella peräänkuuluttaneet Suomelta ryhtiliikettä EU-vaikuttamiseen ja parempaa edunvalvontaa. Energiadirektiivissä nyt kaikki jää sen varaan, miten hyvin onnistutaan loppuneuvotteluissa neuvoston ja parlamentin kannanmuodostuksen välillä. Tämä kysyy valtavia ponnisteluja Suomelta.
Mikä?
EU:n direktiivi
Energiatehokkuusdirektiivintavoite on vähentää rakennusten energiakulutusta ja kasvuhuonepäästöjä sekä lisätä peruskorjauksia.
EU-parlamentti hyväksyi 14.3. kantansa direktiiviin äänin 343–216. Europarlamentaarikoista 78 äänesti tyhjää.
Uudistuksenpelätään aiheuttavan pakkoremontteja. Asiantuntijat epäilivät, että jopa joka toinen kerros- ja omakotitalo joutuisi tekemään energiaremontin.
Laskujen mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia.
EU:n tavoite on, että kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja alasta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esitys ei ota riittävästi huomioon Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen edellyttämiä joustotarpeita.
Suomi yrittää vaikuttaa loppuneuvotteluissa. Äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission neuvotteluissa.
Mailla on erityispiirteensä
Pakkoremonteissa kyse on suurista poteista. Kiinteistöliiton laskelmien mukaan korjaukset maksaisivat noin 21 miljardia euroa. Summa samoin kuin kunnan rakennuksiin menevä korjausraha ovat pöyristyttävän suuria, kun tiedetään, että kotitalouksia ja taloyhtiöitä on vaikeuksia saada nykyisin rahoitusta korjauksiin ja kunnatkin ovat rahapulassa.
Suomalaiset ovat korostaneet, että direktiivin soveltamisessa pitää ottaa huomioon maan erityispiirteet. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle kylmän ilmaston ja pitkien välimatkojen takia. Mikä on hyvä ratkaisu Keski-Euroopassa niin se ei välttämättä ole sitä Suomessa.
Puoltajat toppuuttelevat
Direktiivin kannattajat ovat toppuutelleet puheita. He korostavat myönteisiä ilmastopoliittisia vaikutuksia ja rauhoittelevat kansaa pakkoremonteista. Kiinteistöliiton mukaan direktiivi vaatisi remonttien tekemistä myös muuttotappioalueille ja lähivuosina käytöstä poistuviin rakennuksiin.
Pietikäinen on toista mieltä. Hän on sanonut julkisuuteen, että jatkossakin olisi mahdollista jättää energiaremontti tekemättä. Esimerkiksi iäkäs pariskunta voisi ottaa taloonsa pienemmän remontin, tai he voisivat kustantaa energiamaksua. Yksi vaihtoehto olisi asennuttaa aurinkopaneeli.
Puoltajat muistuttavat niin ikään, että EU:lla on rahoitusta, jota voidaan käyttää remonttien tukemiseen. Yhtä kaikki, rahaa vie pienikin remontti ja suuri kysymysmerkki on, miten paljon Suomi onnistuisi saamaan tukea.
Suomi ei jarruta
Keskustelun tuoksinassa on hyvä muistaa, ettei Suomi ole jarruttamassa kehitystä. Päästöttömän energian käyttöä rakennuksissa on varmasti syytä lisätä ja tällaisia uudistuksia Suomessa on tehtykin.
Mutta tässäkin sopassa porkkana toimisi paremmin. EU:n kannattaisi ohjata jäsenmaitaan kustannustehokkaisiin energiaratkaisuihin sen sijaan, että Brysselistä sanellaan vain sitoutuksia.
Toinen vaihtoehto olisi pyrkiä tarvittavaan energiatehokkuuteen hakemalla ratkaisut kansallisella lainsäädännöllä. Eiköhän paras asiantuntemus löydy tälläkin kertaa omasta maasta.