Nyt puheet pitävät ja Suomen Nato-jäsenyys etenee, arvioi ulkoministeri Haavisto Aamulehden laajassa haastattelussa – ”Hän sanoi, että aikoo soittaa äänestyksen jälkeen”

Aamulehti

Nyt puheet pitävät ja Suomen täysjäsenyys sotilasliitto Natoon etenee, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Aamulehden haastattelussa.

Suomen Nato-tiellä on jo pitkään ollut jäljellä enää kaksi estettä: puuttuvat ratifioinnit Turkilta ja Unkarilta. Viime perjantaina Suomen tie Natoon otti kuitenkin ison askeleen, jopa loikan. Turkki ja Unkari ilmoittivat saman päivän aikana, että ne ratifioivat Suomen liittymisen.

”Kyllä nämä puheet mielestäni nyt pitävät. Turkki on oikeastaan varma, koska siellä presidentti on pistänyt asian parlamentille eteenpäin. Ymmärrän, että parlamentti ottaa siinä aikansa ja sitten tämä varmasti toteutuu. Uskon myös Unkarin lupaukseen”, Haavisto sanoo.

Unkarin parlamentin on määrä äänestää Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista 27. maaliskuuta. Näin maan ulkoministeri Péter Szijjártón kertoi Haavistolle maanantaina, kun ministerit tapasivat Brysselissä. ”Hän sanoi, että aikoo soittaa äänestyksen jälkeen, että pidä puhelin auki. Ajattelin, että nyt tämä on ainakin konkreettisempaa kuin aikaisemmin.”

Turkin mukaan Suomen ratifiointiprosessi pyritään saamaan valmiiksi ennen maan vaaleja, jotka pidetään 14. toukokuuta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi asiasta, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili Turkissa viime viikolla. Myös Haavisto osallistui vierailulle ja keskusteli muun muassa Turkin ulkoministerin kanssa.

Mikä Nato-solmun nyt sitten lopulta sai Turkin osalta aukeamaan? ”Minulla on se käsitys, että tämä on Turkin oma arvio tilanteesta.”

Lupauksen lunastamista?

Yllätys. Tällaiseksi Pekka Haavisto on kuvaillut Unkarin tuoretta ilmoitusta Turkin tapaan erottaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittely. Miksi Unkari päätyi tähän ratkaisuun?

”Meillä ei ole tähän vastausta. Vastaus on Unkarin päässä, jos asialle perusteltu syy on”, Haavisto sanoo. ”Unkari oli jo aiemmin antanut meille lupauksensa siitä, että he eivät ole viimeinen, joka hakemuksemme käsittelee. Ehkä tämä on nyt sen lupauksen lunastamista.”

Nato-matkan aikana Suomen ja Ruotsin tavoitteena on ollut liittyä sotilasliittoon yhtä aikaa. Kun näin ei nyt näytä käyvän, mitä se tarkoittaa Suomen ja Ruotsin suhteille? Ainakin yhteistyö maiden välillä jatkuu tiiviinä, Haavisto sanoo.

Lue lisää: Kuinka pitkäksi Ruotsin Nato-prosessi voi vielä venyä? – Asiantuntijan mukaan ”pidemmän päälle todella kummallista”

”Mietimme myös, mitä voimme vielä tehdä yhdessä toisaalta Ruotsin jäsenyyden viemiseksi eteenpäin ja ihan konkreettisesti puolustus­yhteistyössä. Meillähän on tässä Ruotsin kanssa jo hyvin vakiintunutta yhteistyötä, ja se ei muutu miksikään.”

Tuen Ukrainalle on jatkuttava, sanoo Tampereella tiistaina vieraillut ulkoministeri Pekka Haavisto. Toistaiseksi Suomi on ilmoittanut 13:sta Ukrainalle toimitettavasta apupaketista. Haavisto pitää tärkeänä, että tätä apua jatkettaisiin järjestelmällisesti. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Tuoreiden Turkin ja Brysselin vierailujen jälkeen Haavisto saapui tiistaina Tampereelle. Täällä hän puhui vihreiden vaalitilaisuudessa kauppakeskus Tullintorilla. Nato- ja turvallisuusaiheet seurasivat ulkoministeriä Tampereellekin. Yleisöstä kysyttiin esimerkiksi sitä, murentaako Nato-jäsenyys tulevaisuudessa Suomen kuvaa rauhanlähettiläänä. Mitä ulkoministeri tähän vastaa?

”Vastaan niin, että jos katsoo rauhanvälitys­toimintoja, kaksi hyvin erilaista maata tulee mieleen”, Haavisto sanoo. Nämä maat ovat Norja ja Turkki. Haavisto kuvailee Norjan olleen aktiivinen Lähi-idän ja Sri Lankan rauhanprosesseissa, Turkin taas muun muassa Ukrainan viljatoimitusneuvotteluissa.

”Nato-jäsenyys ei ole lainkaan estänyt toimimasta näin. Uskon, että tämäntyyppistä profiilia Suomikin pystyy jatkossa pitämään”, Haavisto sanoo. ”Profiilin voi itse valita, ja toivon, että Suomen maine rauhanrakentajana säilyy.”

”Olisi onnetonta”

Brysselissä Haavisto puhui muustakin kuin Natosta. EU:n ulko- ja puolustusministerit päättivät maanantaina, että EU-maat lisäävät ammustoimituksia Ukrainalle. Tarkoituksena on hyödyntää maiden nykyisiä ammusvarastoja ja lisätä ammusten tuotantoa.

”Pidän tätä merkittävänä ja hyvänä päätöksenä”, Haavisto summaa. ”Toivottavasti Ukrainan puolustus ei kaadu ainakaan ammuspulaan. Olisi onnetonta, jos se siihen tyssäisi.”

Haaviston mukaan sitä, mitä tuore päätös voi Suomen osalta tarkoittaa, selvitetään. Avoinna on paljon ihan käytännön asioita, kuten onko raaka-aineita riittävästi. ”Mutta totta kai tämä voi tarkoittaa myöskin tilauksia Suomen ammustuotannolle, ja sillä voi olla merkityksiä omaan puolustus­väline­teollisuuteemme.”

Tuen olemassaolostaan taistelevalle Ukrainalle on jatkuttava. Tätä Suomessa on toisteltu paljon. Myös Haavisto puhuu tuen jatkumisen tärkeydestä. Hän toivoo, että Suomi jatkaisi järjestelmällisesti apupakettien toimittamista Ukrainaan. Keskeiseksi Haavisto nostaa senkin, että Ukraina saisi juuri sellaista apua, mitä se on pyytänyt ja tarvitsee.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Kiinalla olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan päättyisi ja että se loppuisi oikeudenmukaisesti. ”Odotan ja suorastaan toivon, että Ukraina ja Kiina vaihtaisivat ajatuksia tästä tilanteesta.” Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Yksi asia, mitä Ukraina on jo pitkään pyytänyt, ovat hävittäjät. Puola ja Slovakia ovat jo ilmoittaneet, että ne lahjoittavat Ukrainalle neuvostovalmisteisia MiG-29-hävittäjiä. Jos hävittäjien osalta syntyisi laajempaa läntistä yhteistyötä, kuten Leopard-taistelu­panssari­vaunujen kohdalla, voisiko Suomi olla tässä jotenkin mukana?

Haavisto muistuttaa, että Ukrainalla on osaamista ja kykyä käyttää ja myös huoltaa MiG-hävittäjiä. Muiden hävittäjätukien osalta pitäisi miettiä alusta alkaen koko ekosysteemi. ”Sitten puhutaan toisesta asiasta eli Ukrainan tulevaisuuden puolustusvoimista. Silloin voidaan miettiä, onko jollain länsimailla sellaista kalustoa, mitä Ukraina tulevaisuudessa tarvitsee.”

Kiinalla olisi mahdollisuus

Käännetään katsetta vielä itään, Venäjään. Millainen turvallisuusuhka Venäjä on nyt Suomelle? Haaviston mukaan tilanne Suomen ja Venäjän noin 1 300 kilometriä pitkällä yhteisellä rajalla on rauhallinen. ”Emme ole nähneet Venäjän puolelta mitään sellaisia asevoimien keskityksiä, mitkä uhkaisivat tai olisi tarkoitettu uhkaamaan Suomea.”

Niin Suomessa kuin maailmallakin katsotaan nyt tarkasti Venäjän suuntaan, kun Kiinan presidentti Xi Jinping aloitti maanantaina kolmipäiväisen valtiovierailunsa Venäjälle. Vierailu alkoi vain päiviä sen jälkeen, kun Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi pidätysmääräyksen Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.

”Totta kai tämän vierailun merkitys on Venäjää vahvistava sekä Kiinan ja Venäjän liittolaisuutta korostava”, Haavisto sanoo. ”Kannattaa silti seurata tarkkaan Kiinan mahdollisia aloitteita tai puheenvuoroja Ukrainan ja Venäjän tilanteesta.”

Haaviston mukaan Kiina on selvästi pyrkinyt ottamaan asiassa jonkinlaisen rauhanrakentajan roolia. Kun Venäjän aloittamasta suurhyökkäyksestä tuli helmikuussa kuluneeksi vuosi, Kiina esitteli 12 kohdan ehdotuksensa Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ehdotus ei sisältänyt paljoakaan uutta, mutta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti, että haluaisi tavata Kiinan johtoa.

”Odotan ja suorastaan toivon, että Ukraina ja Kiina vaihtaisivat ajatuksia tästä tilanteesta”, Haavisto sanoo ja lisää, että Kiinalle alueellinen koskemattomuus on perinteisesti ollut tärkeää. Jossakin kohtaa Kiinan on valittava, hyväksyykö se Venäjän tekemiä aluerikkomuksia. ”Nyt Kiina on ollut tässä kysymyksessä hoipertelija. Jos Kiina haluaa, sillä olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tämä konflikti loppuu.”

Tampereen Tullintorilla on tullut aika kääntää katse idästä vielä takaisin Suomeen. Eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on edessä presidentinvaalit. Haavisto ei paljasta, lähteekö hän kolmatta kertaa tavoittelemaan presidenttipestiä.

”Olen sanonut, että käydään yhdet vaalit kerrallaan.”