Aamulehti
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puhui tiistaina Tampereella Nokia-areenalla järjestetyssä tilaisuudessa. Aaltola sanoi, että Suomen Venäjä-suhteen on jatkossa perustuttava pelotteeseen.
"Putin halveksii heikkoja ja hyväksikäyttää heitä, ja kunnioittaa vahvoja. Venäjä-suhteen täytyy perustua kansalliselle ja kollektiiviselle pelotteelle. Putin näkee meidät heikkoina. Että olemme sokerissa kasvaneita, aivan liian velttoja, jotta voisimme ottaa sodan kaltaista haastetta vastaan.”
"Putin laski paljon talven varaan, mutta talvi oli paljon leudompi kuin odotettiin. Silti sodan häntä tuntuu sähkölaskussa, bensapumpulla, inflaationa ja huolena.”
Suomi ei voi jatkossa rakentaa Venäjän varaan, sanoi Aaltola.
”Vaaleissa pitää olla näkemystä Suomen kehittymisestä laajasti. Ei voi pelkistyä keskusteluun, mistä supistetaan ja kuinka paljon. Se on visiona aika lohduton. Pitäisi miettiä, mitä se tarkoittaa, kun ensimmäistä kertaa maantieteellisesti ollaan kiinni lännessä Ahvenanmaalta ja Pohjanlahdelta Ruotsin ja Norjan rajalle asti. Mitä se tarkoittaa”, Aaltola sanoo Aamulehden haastattelussa.
”Pitäisi ajatella tilaisuuksia, mahdollisuuksia ja infrastruktuuria. Kertokaa suomalaisille, mihin suuntaan tämä maa menee. Mikä se Suomen visio nyt on, kun se ei ole Venäjän varaan rakennettu?”
Sodasta voi tulla pitkä
Aaltola sanoi, että Venäjän-pakotteiden teho tullaan näkemään lopullisesti vasta tänä vuonna. Koko Venäjän talouden tilaa emme voi tietää, koska osa Venäjän tilastoista on kadonnut, Aaltola kommentoi.
”Venäjä pystyy käymään verraten pitkän sodan. Siltä eivät lopu rahat. He pystyvät siirtymään sotatalouteen ja omaan asetuotantoon. Ei ole esteitä, etteikö Venäjän sodasta tulisi pitkä.”
”Ja Venäjän uhrinkantokyky on suurempi kuin lännellä. Venäjällä on 140-miljoonainen kansa.”
Aaltola kuitenkin arvioi, että Venäjän suurvaltastatus heiluu: Venäjän asevoimat eivät enää ole toisella sijalla maailmassa, ja Venäjän taloutta tekohengitetään.
Sodan eteneminen riippuu paljon myös Kiinan toimista.
"Kiinassa ajatellaan yhä enemmän, että heidän liikkumatilansa on sidoksissa Venäjän kohtaloon eikä Venäjä saa hävitä sotaa. Tästä syntyy globaaleja jännitteitä. Ehkä liikaa oletimme, että Kiina pysyy taustalla eikä halua ottaa osaa konfliktiin.”
Lappia pitäisi ajatella uudelleen
Aaltolan mielestä Suomen Lappi pitäisi ajatella arvokkaana muutenkin kuin turismin ja porotalouden takia.
”Pohjoinen merireitti on kansallisen turvallisuuden takia järkevä eli ratayhteyden saaminen Ruotsin ja Norjan kautta", hän sanoi.
Aaltolan mielestä Suomessa pitäisi antaa nykyistä suurempi arvo kansalliselle turvallisuudelle ja geopolitiikalle, ja maata pitäisi kehittää omavaraiseksi. Aaltola sanoi myös, että on tärkeää puida Suomenlahden turvallisuutta.
”Mutta onko sitä keskustelua järkevää kovin äänekkäästi käydä, sillä Venäjä seuraa. Tämä on haaste demokratialle.”
Aaltola kummasteli, miksi olemme julkaisseet netissä tarkkoja tietoja siitä, miten sähköverkkomme toimii, vaikka tiedämme Venäjän tuhoavan Ukrainan järjestelmiä.
”Olemme tehneet paljon asioita ajattelematta kansallista turvallisuutta. Olemme luoneet keskitettyjä järjestelmiä ja jopa mainostaneet niitä julkisesti. Sähköverkko on erittäin haavoittuva.”
Mitä inflaatiosta seuraa?
Aaltolan mielestä Suomen äkillinen siirtyminen Venäjän energiasta uusiin energialähteisiin mahdollistaa ”turboahdetun ajattelun” siitä, mitä uudet kestävän energian muodot ovat auringosta tuuleen ja vetyyn.
Globaalit korkean teknologian tuotantoketjut ovat lyhenemässä eli tuotantoa siirtyy lähemmäs markkinoita, Aaltola muistutti.
”Suomen pitää ottaa koppia, että täällä on tietotaitoa, jota on viljelty yliopistoissa.”
Eduskunnan puheenjohtaja Matti Vanhasen (kesk.) totesi tilaisuudessa, että Ukrainan sodan vaikutukset ovat jääneet Suomessa yllättävän vähäisiksi.
”Mutta jos inflaation kautta seuraa pankkien epävakaus, se saattaa aiheuttaa arvaamattoman suurta taloudellista pysähtymistä”, Vanhanen sanoi.