Aamulehti
EU-maat valmistelevat jälleen lisäapua Ukrainaan. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan tällä kertaa kyse on tykistön ampumatarvikkeista.
Kaikkonen vieraili Pirkanmaalla maanantaina.
Kaikkonen osallistui EU-maiden epäviralliseen puolustusministerikokoukseen Ruotsissa viime viikolla.
”Kokouksessa keskusteltiin Ukrainan auttamisesta. Valmisteluissa on lähettää lisää ampumatarvikkeita. Jatkamme viikon päästä asian käsittelyä Brysselissä, jossa ovat koolla sekä EU:n ulkoministerit että puolustusministerit. Silloin on tarkoitus tehdä myös päätöksiä.”
Kaikkonen tähdentää, että tykistön ammuksia kuluu kovaa vauhtia ja Ukrainalla on huutava pula saada niitä lisää.
”EU-maat katsovat nyt yhdessä, mitä voisimme tehdä. Voisimmeko mahdollisesti antaa omista varastoistamme enemmän, ja miten saataisiin vauhtia ampumatarviketuotantoon EU-maissa. Jotta saadaan lisää vauhtia, niin se tarkoittaa toimitusten nopeuttamista ja kapasiteetin lisäämistä. Nämä hankkeet ovat pöydällä tulevan viikon aikana.”
Hän jatkaa, että Suomessakin katsotaan, mitä voidaan tehdä ammusavun eteen. ”Apupakettiamme valmistellaan omalla raiteellaan, mutta toki katsomme yhteisten linjojen mukaisesti, mikä meidän rooli voisi olla. Kyllähän meillä ammustuotantoa on kotimaassa”, hän tähdentää.
Niukka tiedotuslinja
Sunnuntaina kokoontui poikkeuksellisesti tasavallan presidentin ja ulkopoliittisen valiokunnan muodostava tp-utva. Kaikkonen on vaitonainen kokouksen annista, sillä hänellä ei ole tiedotusoikeutta. Tiedotuslinja on muutoinkin niukka.
Kaikkonen tyytyi toteamaan, että he saivat tilannekatsauksen siitä, missä Nato-jäsenyydessä mennään.
Viime aikoina on puhuttu yhä enemmän Ukrainan tarvitsemista järeämmistä asejärjestelmistä. Kaikkosen mukaan viime viikon kokouksessa ei näistä keskusteltu, vaan paino oli tykistön ammusavussa.
”Yhdysvaltain vetämä Ramstein-formaatti on laajempi areena näille keskusteluille. Se kokoontuu lähes kuukausittain ja siellä keskustellaan laajemmin puolustuksellista avusta. Siihen on luonnollisesti kannustettu eri maita.”
Unkarilta valoa maaliskuussa
Kaikkonen tapasi Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin matkallaan. ”Hän on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta ja haluaa selvästi, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät ripeästi jäseniksi. Sen eteen hän tekee työtä.”
Ministerilla oli tapaaminen myös Unkarin puolustusministeri Kristóf Szalay-Bobrovniczkyn kanssa.
”Hän kertoi samantapaisia terveisiä kuin maan valtuuskunta eduskunnassamme viime viikolla. Ministeri vakuutti Unkarin suhtautuvan myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Esitin vetoomuksen pikaisesta ratifioinnista ja sain vastauksen, että Unkari ratifioisi jäsenyytemme tämän kuun aikana.”
Apua tässä ja nyt
Viikonlopun poliittista keskustelua pyöritti pääministeri Sanna Marinin (sd.) yllätysmatka Ukrainaan ja etenkin hänen vastauksensa kysymykseen Hornet-hävittäjistä.
Marin sanoi, että Suomessa tiedetään tulevien hävittäjien aikataulu. ”Ja kyllä me voimme mielestäni käydä keskustelua myös Hornetien osalta, olisiko mahdollista Ukrainaan luovuttaa, minkälaista koulutusta se kenties tarvitsisi rinnalle, siten että Suomi voisi osaltaan tässä auttaa. Mutta mitään päätöksiä ei ole tehty”, pääministeri sanoi.
Kävi ilmi, ettei muu ulkopoliittinen johtomme tiennyt asiasta mitään. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viestitti, ettei asiasta ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta. Lausunto tuli täysin puskan takaa myös Kaikkoselle.
”Hieman yllätti”, Kaikkonen myöntää.
Kaikkosen näkemys on, että Suomi auttaa Ukrainaan parhaan kykynsä mukaan, mutta ensisijaisesti muilla keinoin kuin hävittäjäavulla.
Hän myös muistuttaa, että uusia F-35 -hävittäjiä alkaa tulla vasta 2026 alkaen. Omia vanhoja hävittäjiä tarvitaan niin kauan, kunnes uusi laivue on kokonaisuudessa toimitettu Suomeen.
”On toivottavaa, ettei vuosikymmenen lopulla käydä enää sotaa. Toisekseen vuosikymmenen lopussa hävittäjät alkavat olla käyttöikänsä päässä.”
Hän jatkaa, että teoriassa lentotunteja voisi ehkä jatkaa sen jälkeen, mutta se vaatisi koneiden uudistamista ja varaosia, mitkä tulisivat kalliiksi.
”Tällainen ajatus ei näytä ajankohtaiselta. On parempi keskittyä antamaan apua tässä ja nyt.”
Korkeimmalle tasolle
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoi jo viime vuoden puolella Aamulehdessä, että Suomi voisi mahdollisesti osallistua Naton korkeimman valmiuden joukkoihin.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) miettii, että teoriassa lentotunteja Horneteilla voisi ehkä jatkaa vuosikymmenen jälkeen, mutta se vaatisi koneiden uudistamista ja varaosia, mitkä tulisivat kalliiksi.
”Tuleva jäsenyys aiheuttaa lisää joukkorakenteen tarkastelua. Saamme velvoitteita, kuten muutkin jäsenmaat. Meidän pitää kyetä asettamaan joukkoja tehtäviin myös Suomen rajojen ulkopuolelle.”
Kivinen mainitsi Naton korkeimman valmiuden joukot. Miten suomalaissotilaat näihin joukkoihin liitetään, siitä käydään keskustelua sotilastasolla, kun jäsenyysneuvottelut etenevät. Komentaja ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, miten paljon suomalaisia osallistuisi näihin joukkoihin.
Kaikkonenkaan ei kommentoi määriä ja on sanoissaan varovainen. ”Odotetaan, kun olemme jäseniä. Silloin selvitellään näitä erilaisia osallistumismahdollisuuksia. Ne voivat ehkä tulla kyseeseen, sillä menemme Natoon täysin oikeuksin ja vastuin.”
Jo nyt on herännyt keskustelua siitä, miten osallistuminen korkeimman valmiuden joukkoihin onnistuisi, kun meillä on asevelvollisuusarmeija eikä palkka-armeijaa kuten monissa muissa Nato-maissa.
Kaikkonen sanoo, että artikla 5:n vaatimiin ja rauhan ajan operaatioihin käytetään lähtökohtaisesti ammattihenkilöstöä ja muuta puolustusvoimien henkilöstöä.
