Aamulehti
EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) uhkaa johtaa Suomessa massiivisiin rakennusten pakkokorjauksiin, varoittavat useat eri järjestöt.
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin, Kaupan liiton, Kuntaliiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran, Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Omakotiliiton mukaan direktiivi olisi nykyisessä muodossaan erittäin kallis, toteuttamisaikataulultaan epärealistinen ja vaikuttavuudeltaan heikko.
Järjestöt pyytävät tiedotteessaan suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä vaikuttamaan siihen, että esitys direktiivin uudistamisesta muuttuisi parlamentin käsittelyssä.
Esimerkiksi Kiinteistöliiton mukaan se ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.
Remonttien rahoitus aiheuttaa jo nyt ongelmia
Korjaushankkeiden rahoittaminen on jo valmiiksi ajoittain hankalaa myös kasvukeskuksissa, sanoo Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutonen.
”Meillä on Tampereellakin kiinteistöjä, jotka eivät ole saaneet nykyisiinkään korjauksiin lainaa riittävästi.”
Tällä hetkellä erillisiä energiaremontteja tehdään hänen mukaansa harvoin. Sen sijaan energiatehokkuutta parannetaan muiden remonttien yhteydessä.
”Tämä direktiivi johtaisi siihen, että joutuisimme tekemään energiakorjauksia omina, erillisinä korjauksina.”
Käytännössä energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi täytyisi Kiinteistöliiton mukaan esimerkiksi parantaa rakennusten lämmöneristystä julkisivuremontin avulla tai vaihtaa lämmitysjärjestelmää, vaikka korjauksille ei olisi muuten vielä tarvetta.
Näkyisi lopulta asumiskustannuksissa
Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa määräaikaan vuoden 2032 loppuun saakka.
Käytännössä remontointikulut tulisivat Koutosen mukaan lopulta asukkaiden maksettavaksi esimerkiksi yhtiövastikkeiden tai vuokran kautta.
”Asumiskustannuksiin tämä kaikki kilpistyy.”
Isoja remontteja tulisi hänen mukaansa voida suunnitella ja ajoittaa pakon sijasta muun muassa korkotasojen ja korjausmarkkinoiden suhdanteiden mukaan.
Koskisi myös käyttämättömiä rakennuksia
Järjestöjen mukaan rakennusten pakkokorjaukset koskettaisivat vähintään 40:tä prosenttia Suomen rakennuskannasta, joka on energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa. Tähän sisältyisi niin omakotitaloja, rivitaloja, kerrostaloja kuin julkisia rakennuksia.
Nykyisessä direktiiviesityksessä kireät energiatehokkuusvaatimukset suuntautuvat myös rakennuksiin, joilla ei ole käyttöarvoa ja odotettavissa olevaa elinkaarta.
”Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä. Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista”, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen sanoo tiedotteessa.
