STT
Alueellisia veroporkkanoita voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa, kertoo tuore selvitys. Verokannustimien hyödyntäminen olisi selvityksen mukaan oikeudellisesti mahdollista.
EU-oikeus ja erityisesti valtiontukisäännökset eivät sinällään estä verokannustimien käyttöönottoa, mutta sieltä tulee kuitenkin merkittäviä rajoituksia. Myöskään perustuslaki ei muodosta ilmeistä estettä kannusteille, mutta jos alueellisia tukia otetaan käyttöön, niiden oikeasuhtaisuutta pitää huolellisesti arvioida.
Kauppatieteiden tohtori Markus Lahtisen ja kauppatieteiden tohtori Tomi Viitalan laatiman selvityksen tavoitteena oli arvioida Suomen mahdollisuuksia ottaa käyttöön alueellisia verokannustimia yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi sekä investointien ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi rakenteellisista ongelmista kärsivillä alueilla.
Selvityksen lähtökohtana olivat useiden EU-maiden erityistalousalueet, joissa on käytössä verokannustimia alueelle investoiville ja siellä toimiville yrityksille. Selvityksen laittoi alulle valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Mahdollisuuksia ja riskejä
Kansainvälisen vertailun perusteella erityistalousalueiden keskeisin veronhuojennus on määräaikainen täysi tai osittainen vapautus yhteisöverosta erityistalousalueelle investoivalle tai siellä toimivalle yritykselle.
Selvityshenkilöiden mukaan erityistalousalueista ja niihin liittyvistä alueellisista verokannusteista saadut eurooppalaiset kokemukset eivät tarjoa yksiselitteistä vastausta järjestelyn toimivuudesta osana aluepolitiikkaa. Alueiden menestyminen riippuu monesta tekijästä, joista osa liittyy itse alueen ja osa koko kansantalouden ominaisuuksiin. Jos alueen kehittämistä laiminlyödään muutoin, se voi kumota verotuksen keventämisellä saatavat hyödyt.
Verotuksen keventäminen erityistalousalueella lisää lähtökohtaisesti alueen taloudellista toimintaa, mikä tasoittaa isoja alueellisia eroja arvonlisän muodostumisessa. Erityistalousalueet voivat lisäksi olla yksi mahdollinen vastaus kiristyvään kansainväliseen kilpailuun vihreän siirtymän investoinneista, mikä vahvistaisi koko kansantaloutta.
Erityistalousalueisiin liittyy myös riskejä. Selvityksen mukaan merkittävä riski on se, että lähellä sijaitsevien alueiden talouskehitys taantuu, jos investoinnit keskittyvät lähes yksinomaan erityistalousalueelle. Lisäksi vaikutukset julkiselle taloudelle ovat muiden verotukien tapaan lähtökohtaisesti negatiiviset. Näitä vaikutuksia rajoittaa verokannustimien kohdistaminen pienen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen seutukunnille.
”Hyvin toteutetut erityistalousalueet voisivat houkutella uusia investointeja ja työtä Suomeen. Näillä alueilla voitaisiin joustavoittaa verotuksen ohella myös luvitusta sekä muuta investointeja ja työvoiman saatavuutta hankaloittavaa sääntelyä. Näen, että erityistalousalueita on syytä kokeilla tulevalla vaalikaudella”, ministeri Saarikko sanoo tiedotteessa.
Keskusta on aiemmin esittänyt, että koko maan kehittämiseksi Suomeen perustettaisiin vuoteen 2030 mennessä useita erityistalousalueita, joille annettaisiin erilaisia kannustimia.