STT
Eduskunnan hyväksyttyä odotetusti Suomen Nato-jäsenyyden, Suomen Nato-tiellä on enää kaksi estettä: Turkin ja Unkarin vastustus.
Unkarin parlamentti aloitti keskiviikkona keskustelun asiasta. Käsittelyä lykättiin useita kertoja viime syksystä lähtien. Äänestystä jäsenyyksien hyväksymisestä on ennustettu maaliskuun loppupuolelle. Kolmenväliset tapaamiset Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä taas alkavat 9. maaliskuuta.
”Unkari ja Turkki ainakin vilkuilevat toisiaan, vaikka ne eivät suoraan koordinoi asiassa”, arvioi tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta keskiviikkona. ”Unkari ajaa Venäjän etuja, ja myös Turkki on sopivasti ollut vastahakoinen ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, mikä sopii hyvin Unkarille. Unkari käyttää Turkkia tekosyynä ja sanoo, että Naton pitäisi ottaa huomioon Turkin näkökulmia. Turkin vastustus Nato-ratifioinneille on tullut Unkarille kuin Manulle illallinen.”
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on puun ja kuoren välissä, koska Unkarin puolustus nojaa Natoon. Siksi Unkari ei voi lykätä ratifiointeja maailman tappiin, mutta se lykkää niin kauan kuin pystyy, Miklossy sanoo.
Yhteys EU-tukiin
Unkarin ratifioinneilla on myös yhteys Unkarin jäädytettyihin EU-tukiin. ”Maaliskuun lopulla Unkarin pitäisi antaa komissiolle vastaus 27 kohtaan, jotta se saisi EU:n tukia. Tämä on ilmiselvästi yhteydessä myös näihin ratifiointeihin.”
EU-maat hyväksyivät joulukuussa Unkarin suunnitelman koronapandemian elvytysrahojen käytöstä. Unkarin 5,8 miljardin euron osuus on ollut kohta lähes kaksi vuotta jäädytettynä Unkarin taantuneen demokratiatilanteen vuoksi. Saadakseen rahat Unkarin on tehtävä 27 korruptionvastaista ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevaa uudistusta.
”Joka tapauksessa Unkarin parlamentti käsittelee asioita rinnakkain”, Miklossy arvioi.
Unkari on ilmoittanut lähettävänsä parlamentin valtuuskunnan Suomeen maaliskuussa.
Välit ovat lämpimät
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó vieraili Turkissa maanjäristyksen jälkeen ja tapasi Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlu Ankarassa.
Ministerit puhuivat tiedotustilaisuudessa myös Ukrainan sodasta sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä. Turkki ja Unkari ovat yhtä mieltä siitä, että Ukrainan ja Venäjän tulisi heti palata neuvottelupöytään sodan lopettamiseksi Ukrainassa.
Çavuşoğlu toisti tiedotustilaisuudessa Turkin aiemman kannan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin hakemusprosessit tulisi erottaa toisistaan, koska Turkki on myötämielisempi Suomen jäsenyyttä kohtaan.
Vain Suomi?
Istanbulilaisen Kadir Has -yliopiston professori Mustafa Aydin korosti Turkin vaalien merkitystä. Vaalit järjestetään ilmeisesti 14. toukokuuta.
”Ennen vaaleja Turkki voisi hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin. Jos maat eivät erota jäsenyysprosessejaan toisistaan, niin silloin sekä Suomi että Ruotsi joutuvat odottamaan Turkin vaalien tuloksia”, Aydin sanoo.
Aydin ei osannut arvioida, kuinka merkittävästi tilannetta muuttaisi, jos Turkki saisi Yhdysvalloilta havittelemiaan uudenaikaisempia F-16-hävittäjiä, mutta hän vakuutti Turkin olevan tosissaan Ruotsin suhteen eikä vain ”pelaavan”.
”Turkissa Ruotsiin suhtauduttiin varauksella jo ennen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja AKP-puolueen valtakautta”, Turkin ulkopolitiikkaa vuosikymmeniä seurannut Aydin kertoi.
