Naiset hakeutuvat nyt reserviläistoimintaan, ja heillä on usein yllättävä pyyntö: ”Ennen ei tätä toivetta ole tullut kuin pyssyn suusta”

Aamulehti

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan näkyy edelleen Reserviläisliitto ry:n arjessa.

Viime vuosi oli liitolle historiallinen, sillä uusia jäsenhakemuksia tuli ennätykselliset 10 000 kappaletta. Vertailun vuoksi edellisvuonna hakemuksia kertyi 2 800 kappaletta.

Reserviläisliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi alkuvuonna valittu tamperelainen Lotta Nissi sanoo, että kuluva vuosikin on alkanut vireästi. ”Hakemuksia tulvii edelleen, puhumme nyt muutamista sadoista.”

Kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014, niin jo silloin liitto sai paljon uusia jäseniä. Siitä lähtien jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Nyt jäseniä on runsaat 47 000.

”Uusia liittyjiä tuli ovista ja ikkunoista. Koko Suomi heräsi viime vuonna, kun tiedostettiin, että sota voi syttyä Euroopassa. Aika monen silmät avautuivat.”

Nissi muistelee, miten liiton entinen varapuheenjohtaja Ismo Nöjd on sanonut, että Putin on ollut liitolle paras jäsenhankkija.

Ohjelmaa moneen lähtöön

Kaikki uudet jäsenet on saatu järjestelmiin. Hakijoita oli ja on edelleen laidasta laitaan. Joukossa on nuoria, mutta myös iäkkäämpiä. Yleisin kysymys on, että mitä minä voin tehdä.

Reserviläisliitto on tällä hetkellä Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenistä noin 90 prosenttia on suorittanut varussotilaspalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.

Vaikka liitto on vielä jäsenmäärältään varsin miesvaltainen, niin naisia tulee koko ajan lisää.

Nissi kuvailee, että liitto tarjoaa paljon niin naisille kuin miehillekin. Liiton paikallisyhdistyksissä reserviläiset voivat pitää yllä ampumataitojaan, fyysistä kuntoaan ja maastotaitojaan.

Lisäksi on mahdollisuus osallistua Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kursseille. Siellä reserviläiset voivat hioa sodan ajan sijoitustensa edellyttämiä taitojaan. ”Naisia kannustetaan osallistumaan myös Naisten Valmiusliiton harjoituksiin. Näitä harjoituksia pidetään ympäri vuoden.”

Nissi korostaa matalaa kynnystä. ”Kursseilla voi opetella turvallisuustaitoja ja harrastaa liikuntaa ja huolehtia näin omasta kunnostaan. Kuntoilutapahtumia järjestämme usein. Ne auttavat jaksamaan arjessa paremmin.”

Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja Lotta Nissi ulkoilee mielellään Pispalan maisemissa. Hän korostaa, että niin mies kuin nainen pystyy tarvittaessa puolustamaan maataan. Mahdollisuuksia on tarjolla lukuisia. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti

Osa on kiinnostunut turvallisuuspoliittisista luennoista ja halunnut lisätä alan tietoutta.

Kaiken työn punaisena lankana kulkee se, että niin mies kuin nainen pystyy tarvittaessa puolustamaan maataan. Naisille löytyy oma rooli, keinoja on lukuisia ja kukin taitojensa mukaan.

Ampuminen kiinnostaa

Nissi on huomannut uuden ilmiön yhteydenotoissa.

”Kun nainen soittaa yhdistykseen ja kyselee, mitä hän voisi tehdä, niin hyvin usein toiveena on päästä heti ampumakurssille. Ennen ei tätä toivetta ole tullut kuin pyssyn suusta”, hän naurahtaa.

Ampumakurssien määrä onkin noussut ja naisten vuoroja on lisätty. ”Naisille löytyy polkuja jopa kouluttajaksi ampumaharjoituksiin. Tämä olisi hyvä kehitys, sillä kouluttajista on pulaa.”

Liitosta korostetaan, että ampumataito on reserviläisen yksi tärkeimmistä taidoista. Tästä syystä liitto huolehtii siitä, että jäsenet pääsevät harjoittelemaan ja pitämään yllä taitojaan.

Liitto on saanut hiljattain säätiörahoitusta, jolla ampumisharjoituksia voidaan tukea.

Nissi on ollut ampumiskoulutuksessa, mutta ei harrasta lajia säännöllisesti. ”Haluaisin, mutta ei ole aikaa. Hallinnollista työtä on riittämiin.”

Hän tietää, että moni pitää ampumista harrastusmuotona, jossa saa nollattua tehokkaasti arjen murheet pois.

”Asepalvelusta pohdin”

Nissi on suhteellisen tuore vapaaehtoinen maanpuolustaja, sillä hän liittyi jäseneksi yhdistykseen vuonna 2016.

”Maanpuolustusmyönteisyys on kodin perintöä. Kaksi enoani ovat olleet minulle kimmoke. Toinen teki työuran poliisissa ja toinen enoni työskentelee puolustusvoimissa. Olemme puhuneet paljon maanpuolustustyöstä ja Suomen historiasta.”

Nissi pohti nuorempana vuosia, josko hän olisi hakeutunut vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

”Olisin halunnut armeijaan, mutta selkäni kanssa oli ongelmia. En halunnut riskeerata.”

Sen jälkeen hän tutkaili, miten voisi tehdä maanpuolustustyötä. Hän liittyi ensin Tampereen seudun reserviläisnaisiin ja pääsi nopeasti hallitukseen. Sieltä edettiin alueelliselle piiritasolle ja nyt valtakunnallisen liiton johtajistoon.

Naisille monia ovia

Liiton jäsenistä naisten osuus oli viime vuonna noin kuusi prosenttia. Nissin mukaan luku voisi olla korkeampi, mutta yksi syy jakaumaan löytyy laajasta tarjonnasta.

”Heillä on Naisten valmiusliiton harjoituksia, joihin voi osallistua ilman taustajärjestöä. Lisäksi löytyy Maanpuolustusnaisten liitto, Sotilaskotiliitto ja Marttaliitto, joissa voi opetella myös kokonaisturvallisuuden taitoja. On hyvä, että on valinnanvaraa. Jokaiselle löytyy sopiva tehtävä, oli sitten kyseessä pandemia, poikkeustila tai sota.”

Hän kuvailee nykymuotoista kokonaisturvallisuuden malliamme hienoksi. Vastaavaa ei välttämättä löydy muualta.

Kutsunnat on tarkoitus laajentaa koko ikäluokkaan. Nissi kannattaa uudistusta.

”Se on yhteiskunnan viimeinen tsekkauspiste ikäluokkaan. Voidaanko tällä ehkäistä syrjäytymistä? Toivottavasti. On myös hyvä, että nuorille kerrotaan, mikä meidän turvamallimme on.”

Asepalveluksen Nissi säilyttäisi naisille edelleen vapaaehtoisena.

”Näen sen resurssikysymyksenä. Varuskuntien määrää on supistettu. Lisätilojen saanti vaatisi paljon rahaa ja mistä saisimme kouluttajia tarpeeksi”, hän kysyy.

Puolustusvoimistakin on tullut viestiä, ettei se tarvitse koko ikäluokkaa. Toisaalta naisia on toivottu lisää vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tätä kannattaa myös Nissi.

Sodan ajan joukkojen määrä on nyt 280 000. Ennen puolustusvoimauudistusta 2010-luvulla määrä oli 350 000.

Nissi katsoo, että määrää voitaisiin nostaa. ”Suuntahan on ollut, että keskeyttäneiden miesten osuus kasvaa. On suuri merkitys sillä, että naisia voisi olla enemmän vapaaehtoiselta pohjalta.”