Aamulehti
Hyväksyäkö Nato-lait eduskunnassa vielä tällä vaalikaudella, vai jättääkö seuraavalle eduskunnalle? Tätä kysymystä on pähkäilty viime viikot ja nyt on saatu vastaus.
Eduskuntaryhmien välillä on yhteisymmärrys lain hyväksymisestä jo tällä vaalikaudella. Kirkossa asiaa ei ole kuulutettu, mutta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on ennakoinut, että valiokunnan mietintö on yksimielinen.
Lisää tukea tuli pääministeri Sanna Marilta (sd.). Hän linjasi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla pitävänsä hyvänä ratkaisuna sitä, että eduskunta hyväksyisi Nato-lait jo ennen eduskuntavaaleja.
Hän ei liioin pelkää, että tämä voisi johtaa siihen, että Suomi menisi Natoon ennen Ruotsia. Tällaista pelkoa on ollut ilmassa.
Mietintö lähes kasassa
Mietinnön laatiminen laista on pitkällä. Valiokunnalla on tällä viikolla kokous lähes joka päivä.
Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) uumoilee, että mietintö on pian valmis. Hänenkin mielestään on järkevää, että laki hyväksytään tällä vaalikaudella. Nykyinen hallitus aloitti prosessin, joten on luontevaa, että se vie sen myös päätökseen. Se sujuvoittaa prosessin etenemistä.
Ryhmät kokoontuivat viime viikolla eduskunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) johdolla keskustelemaan aikataulusta.
Jo ennen kokousta tiedettiin, että kokoomuksen, sdp:n, keskustan ja vihreiden eduskuntaryhmillä on valmiutta päättää Nato-laista tällä vaalikaudella.
Ryhmistä vain vasemmistoliitto on ollut sillä kannalla, että lain hyväksymisen voisi jättää seuraavalle eduskunnalle. Ryhmässä ajatellaan, että jos laki hyväksytään nyt Suomessa, niin Turkki voisi jatkaa ”hajota ja hallitse” -peliään.
Ryhmän mukaan pitäisi odotella ensin sitä, että Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden.
”Enemmistön mukaan”
Mutta kannanotto on häilyvä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo viestitti tapaamisen jälkeen, että puolueen kanta ei ole muuttunut, mutta enemmistön mukana mennään.
Rkp:ssakin on ollut epävarmuutta, mutta ryhmä on kääntymässä sen puoleen, että lait voidaan hyväksyä lähiaikoina.
Historiallinen päätös
Nato-jäsenyys on Suomelle historiallinen päätös. Monia vuosikymmeniä siitä on puhuttu, ja on tehty monenkirjavia selvityksiä. Selonteoissa ja hallitusohjelmissa Nato-ovea on pidetty auki. Osa on puolustanut liittymistä kiivaasti, toiset vastustaneet ja kritisoineet innostuksesta.
Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä mainittiin Vanhasen ensimmäisen hallituksen turvallisuuspoliittisessa selonteossa vuonna 2004. Sittemmin maininta on pysynyt useimmissa hallitusohjelmissa hiukan erilaisin sanakääntein.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan palikat asettuivat yllättävän nopeasti Nato-jäsenyyden kannattamiselle. Suomi alkoi käydä keskusteluja Nato-maiden päättäjien kanssa. Tunnusteltiin maaperää ja selviteltiin mahdollisuuksia. Eduskunnasta saatiin vahva mandaatti äänin 188–8. Tästä oli hyvä edetä.
Ennen Ukrainan sotaa Nato-jäsenyyden kannatus erilaisissa mielipidemittauksissa ei saanut enemmistön kannatusta, vaikkakin Suomella oli jalka Nato-oven välissä. Yhteensopivuutta on haettu, ja yhteistyötä on tehty 1990-luvulta lähtien. Suomi on ollut mukana Naton operaatioissa ja vahvasti kumppanuusohjelmissa.
Jännitystä ja epävarmuutta
On sanottu, että viime vuosien aikana Suomi on päässyt yhdessä Ruotsin kanssa niin lähellä Natoa kuin vain on mahdollista. Naton jäsenmaat Unkaria ja Turkkia lukuun ottamatta ratifioivat jäsenyytemme nopeasti.
Ukrainan sodassa ei valitettavasti näy ratkaisujen merkkejä. Turvallisuuspoliittinen ilmapiiri Euroopassa on edelleen jännittynyt. Tilanne on epävarma ja eri maiden vaaleilla voi olla merkitystä jäsenyytemme etenemiselle. Näitä tosiasioita silmällä pitäen minkäänlaiseen jarrutteluun ei olisi varaa.
Varmuutta tarvitaan
Valmiiksi hyväksytty lakipaketti tarvitaan myös siksi, että uuden hallituksen muodostaminen huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen ei käy nopeasti. Kyse lienee useista viikoista.
Jos Turkki ja Unkari päättäisivät sinetöidä Suomen jäsenyyden vaikkapa huhtikuun alkupuolella, niin Suomessa ei välttämättä olisi vielä uutta hallitusta. Silloin jo hyväksytty paperi on hyvä vetäistä pöytälaatikoista esiin.
Lisätietoa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessista saadaan alkuviikosta, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta matkustaa Tukholmaan huomenna ja tapaa Ruotsin parlamentin Riksdagenin ulkoasiainvaliokuntaa.
