Helsinki
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa on yhteinen näkemys siitä, miten Suomen Nato-lainsäädännön aikataulun kanssa toimitaan, kertoo ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) valiokunnan kokouksen jälkeen.
Asian käsittelyä jatketaan kuitenkin ensi viikolla, eikä valiokunnan mietintö ole vielä valmis. Halla-aho ei myöskään kertonut, mikä on valiokunnan kanta.
Eduskuntapuolueista kokoomus, vihreät, Sdp ja keskusta kertoivat jo eilen kannattavansa sitä, että Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö nuijitaan valmiiksi tällä vaalikaudella.
Tänään myös Rkp, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto katsoivat, että he ovat valmiita hyväksymään tämän näkemyksen.
Käytännössä siis tiedetään, että ulkoasiainvaliokunnassa on yksimielisyys siitä, että Suomessa Nato-prosessi tehdään valmiiksi tällä vaalikaudella.
Ulkoasiainvaliokunnassa pyritään yksimielisiin mietintöihin.
”Kaikki tunnistavat sen, että on yhteinen etumme, että ei tehdä ainakaan näkyviä riitoja julkisuudessa. Totta kai on erilaisia näkemyksiä, mutta siinä vaiheessa, kun selkeä enemmistö on jonkin kannan takana, vähemmistö tunnustaa tilanteen ja kuitenkin yhtyy siihen yhteiseen näkemykseen”, Halla-aho sanoo.
Vaikka eduskunta hyväksyisi lain ja presidentti vahvistaisi sen, Suomesta ei voi tulla Naton täysjäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-jäsenmaat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet hakea jäsenyyttä yhtä aikaa, ja tavoite on edelleen, että Suomesta ja Ruotsista tulisi jäsenmaita samaan aikaan.
Unkarin ja Turkin ratifiointien odottaminen voisi tarkoittaa sitä, että asia siirtyy seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi, jos puuttuvia ratifiointeja ei saada ennen sitä. Toisin kuin useimmat lakiesitykset, kansainvälisenä sopimuksena Nato-esitys ei raukeaisi eduskunnassa vaalien myötä.
Nato-aikataulusta ei haluta teemaa vaaliväittelyihin
Suomi päätti pyrkiä Naton jäsenmaaksi jo viime keväänä, eikä siitä ole valiokunnassa Halla-ahon mukaan enää keskusteltu. Hänen mukaansa viimeisinä viikkoina on kuitenkin noussut esille etenkin Suomen Nato-jäsenyyden kytkeytyminen Ruotsin Nato-prosessiin ja sen aikatauluihin.
”Näistä on käyty aika paljon keskustelua ja aika tiukkaakin keskustelua”, Halla-aho sanoo.
Halla-ahon mukaan argumentteja on esitettävissä sekä puolesta että vastaan siitä, pitäisikö Suomen tehdä omat kansalliset Nato-prosessinsa valmiiksi tällä vaalikaudella vai vasta vaalien jälkeen.
Halla-ahon mukaan valiokunnassa on kuitenkin yhteinen tahto, ettei aikatauluista keinotekoisesti luotaisi vaalikysymystä tai teemaa vaaliväittelyihin.
”On ollut nähtävissä tiettyjä merkkejä, että tätä keskustelua aletaan käydä julkisuuden kautta ja tehdään tästä ehkä suurempi kysymys kuin se todellisuudessa onkaan. Tällainen tilanne ei mielestäni ole maan etu”, Halla-aho sanoo.
Aamulla puolueet keskustelivat aikataulusta
Eduskuntapuolueilla oli perjantaina aamulla eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) johdolla kokous, jossa käytiin vielä läpi eduskuntaryhmien kantoja siitä, pitäisikö Suomen kansalliset Nato-prosessit nuijia läpi eduskunnassa ennen vaalikauden loppua.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäjohtaja Ville Tavio sanoi Vanhasen johtamasta kokouksesta poistuessaan siellä olleen yksimielinen tunnelma.
”Ei ole mitään repivää keskustelua.”
Tavion mukaan perussuomalaisilla on valmius siihen, että asia viedään maaliin tällä vaalikaudella.
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi, että eduskuntaryhmän mukaan on ihan mahdollista, että lait käsiteltäisiin tällä vaalikaudella.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen niin ikään totesi kokouksen jälkeen, että keskusteluita käytiin hyvässä hengessä.
”Sovimme, että sisältöä ei sen tarkemmin kommentoida”, hän sanoi.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mukaan vasemmistoliitto katsoo, että olisi parempi odottaa Turkin ja Unkarin puuttuvia ratifiointeja. Saramo kuitenkin sanoo, että tässäkin asiassa mennään enemmistön mukaan.
”Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on ollut se huoli, mitä me olemme tuoneet esiin, että päätöksenteon aikataulu siirtyy muiden toimijoiden käsiin kuin Suomen omiin. Kuten on todettu enemmistön kanta tuli tässäkin kokouksessa selväksi, ja sen mukaan sitten mennään”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi kokouksen jälkeen.
