Aamulehti
Suunnitelmat perustaa valtioneuvoston kansliaan uusi turvallisuuspolitiikan yksikkö jakaa mielipiteitä myös Pirkanmaalla.
Ylen uutisen mukaan hanke on ideoitu pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunnassa. Asetus on parhaillaan lausuntokierroksella. Keskeiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijat, eli ulkoministeriö ja tasavallan presidentin kanslia ovat ehtineet jo tyrmätä uuden yksikön.
Ulkoministeriö katsoo, ettei kyseiselle yksikölle ole tarvetta. Presidentin kanslian mukaan hanke on ennenaikainen ja ylimitoitettu.
Valtioneuvoston kansliasta on perusteltu, että erillisyksikön perustaminen vahvistaisi kanslian valmiuksia avustaa pääministeriä turvallisuuspoliittisissa asioissa etenkin, kun Suomi on liittymässä Natoon.
Sooloiltu hanke
Hallituspuolue keskustan kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jouni Ovaska sanoo, että tarve yksikölle pitäisi arvioida yhteistyössä ulkoministeriön ja tasavallan presidentin kanslian sekä valtioneuvoston kesken.
Hän jatkaa, että ulkoministeriö tuottaa kaiken tarvittavan tiedon.
”Meillä on myös tp-utva, jossa hallitus ja tasavallan presidentti yhdessä arvioivat ja tekevät ratkaisuja. Siksi on hyvä välttää, ettei tule päällekkäisiä rakennelmia, eikä rakenneta sellaista organisaatiota, joka ei palvele ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnittelua.”
Ovaska uskoo, että valtioneuvoston kansliassa on tarvetta tämän alan osaamisen vahvistamiseen, mutta sitä varten pääministerillä on perinteisesti ollut neuvonantaja, joka keskittyy turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
”Pidän erikoisena, että tässä vaiheessa Nato-prosessia ja hallituskautta suunnitellaan toisilta kysymättä tällaista uutta rakennetta. Vääjäämättä tulee mieleen, onko tällä jokin puoluepoliittinen tarkoitus, ja miksi ehdotus tulee niin vahvasti pääministerin suunnalta, kun pikemminkin tästä pitäisi olla ulkoministerin, tasavallan presidentin ja pääministerin yhteisarvio.”
Kritiikistä huolimatta valmistelu on jatkunut. Tavoitteena on, että asetus olisi voimassa jo maaliskuun alusta lähtien.
”Mielestäni tämä valmistelu on syytä viheltää poikki. Annetut erittäin kriittiset lausunnot kuvaavat, ettei asiaa ole valmisteltu huolellisesti.”
Aikataulu otettava huomioon
Eduskunnan suurta valiokuntaa johtava, kansanedustaja Satu Hassi ei sulkisi pois mahdollisuutta perustaa yksikkö. Sen sijaan yksikön perustamisen ajankohtaan hänellä ei ole selvää kantaa.
”Jos sellainen päätetään perustaa, niin minulla ei ole voimakasta mielipidettä siitä, onko se syytä tehdä ennen vaaleja vai vaalien jälkeen.”
Hän kuitenkin antaa viestiä niille, joiden mielestä yksikön voisi perustaa vasta vaalien jälkeen. ”Euroopassa käydään sotaa. Uusi hallitus ei aloita työtään heti vaalien jälkeen, vaan nykyinen hallitus jatkaa toimitusministeriönä.”
Aikaa kuluu ennen kuin uusi hallitus pääsee aloittamaan työnsä. Eduskunnan pitää kokoontua, hallitusneuvottelujen vetäjä on nimettävä ja sen jälkeen valittava hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet.
Marssijärjestyksessä seuraavana on hallitusohjelman teko ja vasta sitten salkkujen jako.
”Tämä prosessi vie yleensä viikkoja. Kun naapurimaamme käy sotaa toista naapurimaataan vastaan, voi eteen tulla tilanteita, joihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti.”
Hassin mukaan tällöin kanslian aiempaa vahvempi turvallisuuspoliittinen asiantuntemus voi olla tarpeen.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Veijo Niemi (ps.) korostaa, että hänen tietonsa yksiköstä on yleisen keskustelun tasolla. Hän kuitenkin viittaa tasavallan presidentin kanslian lausuntoon.
”Näkemykseni on samankaltainen. Jos riittävät perusteet löytyvät, niin se on vasta seuraavan kauden hanke.”
Turvallisuusneuvosto puuttuu
Puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan profiloitunut kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) mukaan on hätiköityä, että vaalien alla palkataan uusi henkilö tai luodaan yksikkö ilman yhteistyössä tehtyä valmistelua. Vaarana on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen roolien sekoittaminen.
Vikmanin mukaan tämä keskustelu olisi parempi käydä laajassa yhteistyössä eduskuntapuolueiden ja tasavallan presidentin kesken vaalien jälkeen.
”Pidän tarpeellisena pohtia turvallisuuteen liittyvää johtamista ja sen organisointia esimerkiksi tasavallan presidentin esittämän nyrkki-ajatuksen pohjalta.”
Hän tähdentää, että Suomi on niitä harvoja maita, joissa ei ole erillistä kansallisen turvallisuuden neuvostoa.
”Olisi harkitsemisen arvoista, että Suomeen perustettaisiin vaalien jälkeen poliittisen johdon, puolustuksen ja eri hallinnonalojen turvallisuutta yhdistävä elin. Se poistaisi hallinto- ja toimivaltarajoihin liittyviä haasteita varsinkin kriisioloissa, mutta kehittäisi myös strategisen päätöksenteon kulttuuria Suomessa.”