Presidentin kanslia tyrmää ehdotuksen pääministerin uudesta neuvonantajasta. Kanslia eli käytännössä Sauli Niinistö läheisine avustajineen ei pidä ehdotusta pääministerin uudesta turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta tarpeellisena.
Hanke on kanslian mukaan sekä ennenaikainen että ylimitoitettu.
”Ehdotus perustunee todennäköisesti erheelliseen olettamukseen poliittista ohjausta vaativien Nato-asioiden merkittävästä ja jatkuvasta kasvusta”, presidentin kanslia kirjoittaa lausunnossaan.
Valtioneuvoston kanslia eli käytännössä nykyisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) lähipiiri on halunnut vahvistaa pääministerin roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kanslia lähetti viime viikolla ministeriöille, presidentinkansliaan sekä pääesikuntaan kommentoitavaksi asetusluonnoksen, jossa pääministerille esitettiin omaa turvallisuuspoliittista neuvonantajaa.
Ehdotusta on perusteltu sillä, että tuleva Nato-jäsenyys lisää pääministerin turvallisuuspoliittisten tehtävien määrää.
Presidentin kanslia huomauttaa, että ”keskeiset linjaukset myös Nato-asioita koskien on säännönmukaisesti tehty ja tullaan jatkossakin tekemään tasavallan presidentin puheenjohdolla tp-Utvassa”.
”Nato-jäsenyys ei myöskään muuta sitä, että tp-Utvan sihteeristönä toimii jatkossakin ulkoministeriön Utva-sihteeristö”, kanslia kirjoittaa.
Tp-utva tarkoittaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokousta, johon osallistuu myös presidentti.
Presidentin kanslia katsoo, että nykyinen järjestelmä on toimiva, perustuu selkeään työnjakoon ja vastuisiin ja että yhteistoiminta ulkoministeriön ja puolustusministeriön kanssa toimii sujuvasti ja luotettavasti.
Näin ollen kanslia ei näe tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena perustaa Nato-jäsenyyden varjolla uutta yksikköä valtioneuvoston kansliaan.
Neuvonantaja ei sinänsä lisäisi pääministerin valtaa, mutta päätöksenteon kemiaa se voisi muuttaa ratkaisevasti. Valtioneuvoston kanslia on aiemmin omassa muistiossaan pyrkinyt häivyttämään pelkoja vallansiirrosta.
”Ehdotetut muutokset eivät muuttaisi ministeriöiden välistä toimialajakoa, mutta ne korostaisivat turvallisuuspoliittisten asioiden kasvavaa merkitystä myös pääministerin ja valtioneuvoston kanslian tehtävissä”, luonnoksessa todetaan.
Valtioneuvoston kanslian ehdotuksen mukaan tehtävään olisi tarkoitus nimetä virkamies jo maaliskuussa.
Aiemmin valtioneuvoston kanslian ehdotukseen on suhtautunut kielteisesti ulkoministeriö. Heidän tulkinnassaan neuvonantaja siirtäisi päätöksentekoa ministeriöistä lähemmäs valtioneuvoston kansliaa eli pääministeriä.
Puolustusministeriö on pyytänyt oman lausuntonsa takarajan lykkäämistä ensi viikolle.