Suomessa kuoli historiallisen paljon ihmisiä vuonna 2022, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Kuolleiden määrä oli suurin sitten sotavuosien.
Suomalaisia kuoli viime vuonna yhteensä 62 886, mikä on yli 5 200 ihmistä enemmän kuin vuonna 2021. Tilastokeskus arvioi, että lopullisessa tilastossa kuolleiden määrä nousee yli 63 000:een.
Samaan aikaan suomalaisia syntyi vähemmän kuin 150 vuoteen. Joulukuun ennakkotilaston mukaan viime vuonna syntyi 44 933 lasta. Se on yli 4 600 lasta vähemmän kuin vuonna 2021.
Kaikkiaan suomalaisia siis kuoli enemmän kuin syntyi. Tilastokeskus ei arvioi, mikä kuolleiden määrään on vaikuttanut.
Mittaushistorian matalin
Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna mittaushistorian matalin: 1,32. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Luvun mittaushistoria yltää Suomessa 1700-luvulle asti.
Edellinen pohjalukema 1,35 on vuodelta 2019. Tätä aiemmin lapsia oli syntynyt yhtä vähän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla. Vuonna 2021 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46.
Korkea kuolleisuus näkyy myös vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Tyttöjen elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan viime vuonna 83,8 vuotta. Se on 0,6 vuotta vähemmän vuoteen 2021 verrattuna. Poikien elinajanodote laski ennakkotietojen mukaan puolella vuodella 78,6 vuoteen.
Silti väkiluku kasvoi
Silti Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2022 aikana yli 17 000 ihmisellä. Kasvun syynä on muuttovoitto ulkomailta: Suomeen muutti yhteensä noin 48 000 ihmistä ja Suomesta ulkomaille muutti noin 13 300 ihmistä.
Eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Selvästi suurinta väkiluvun nousu oli Uudellamaalla, missä väestö kasvoi yli 19 000 hengellä. Pirkanmaalla väkiluku kasvoi liki 5 300 ihmisellä.
Suomen väkiluku oli viime vuoden lopulla 5 565 519. Pirkanmaalaisia oli yhteensä 532 775.