Pirkanmaan kansanedustajilta harvinaisen yksimielinen viesti uudesta nopeasta ratayhteydestä – Lue tästä, mitä edustajat tekisivät radalle

Kysyimme pirkanmaalaisilta kansanedustajilta näkemyksiä uuden ratayhteyden tarpeellisuudesta ja vaikutuksista. Moni kallistuisi parantamaan nykyistä päärataa, sillä vaikka uusi ratayhteys lyhentäisi reippaasti matka-aikaa, minuutit tulisivat kalliiksi.

Pirkanmaalaisista kansanedustajista muun muassa Arto Pirttilahti (ylh. vas.), Pia Viitanen, Veijo Niemi, Anna Kontula, Jari Kinnunen, Sofia Vikman, Arto Satonen, Satu Hassi ja Marko Asell kertoivat Aamulehdelle näkemyksensä Suomi-radasta.

25.1. 16:46 | Päivitetty 25.1. 19:24

Aamulehti

Valtiovarainministeriön ja liikenneministeriön tuore raportti antaa kylmää kyytiä Tampereen ja Helsingin välisen uuden nopean junayhteyden kustannuksista.

Uusi yhteys kustantaisi veronmaksajille 50 miljoonaa euroa vuodessa 65 vuoden ajan. Raportin lopputulos onkin, että Suomi-rata ja kaksi muuta suurta ratahanketta ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia.

Lue lisää: Suomi-rata olisi taloudellisesti kannattamaton, uusi raportti kertoo – Näin paljon veronmaksajat kustantaisivat

Kysyimme pirkanmaalaisilta kansanedustajilta näkemyksiä uuden ratayhteyden tarpeellisuudesta ja vaikutuksista.

Keskustalle liian kallista

”Liian kalliit minuutit. Tämä on järjetöntä”, Jouni Ovaska (kesk.) tiivistää.

”Suurnopeusradat olisivat taloudellisesti kannattamattomia ja loppulasku jäisi valtiolle sekä kunnille. Tärkeintä on hoitaa päärata kuntoon ja huolehtia sujuvasta matkanteosta, eli vähentää hidastavia pullonkauloja ja parantaa nettiyhteyksiä.”

”Siksi parantaisin nykyistä, ennen kuin veisin eteenpäin hanketta, joka halkoisi maat ja mannut, aiheuttaisi haittaa luonnolle ja ilmastolle sekä näivettäisi monen kunnan elinkeinoelämää.”

Arto Pirttilahti (kesk.) sanoo, että laskelmien perusteella jokaisen uuden ratahankkeen hintalappu nousee miljardiluokkaan. Tämä tarkoittaa kohoavia lippujen hintoja yhtenä rahoituslähteenä.

Pirttilahden mukaan ulkopuolista rahoitusta ei ole saatavissa järkevästi. ”Yksityiset sijoittajat suostuvat rahoittamaan hankkeita vain, jos valtio takaa mahdolliset tappiot.”

Hänenkin mielestä kustannuksiin nähden aikataulujen nopeutuminen olisi vähäistä. Lisäksi jättihankkeiden aiheuttama lisävelka valtiolle lisäisi veronkorotuspainetta esimerkiksi muuhun liikkumiseen.

Suomiradan kustannusarvio yllätti. Uusi ratayhteys olisi liiketaloudellisesti kannattamaton. Kuvassa linjaus Mattilan kylästä Lempäälässä.

Aikalisä harkinnalle

Ilmari Nurminen (sd.) pohtii, ettei tässä vaiheessa kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja mihinkään suuntaan. ”Päätöksiä kannattaa tehdä vasta, kun suunnittelutyö on pidemmällä ja hankkeet tulossa rakennusvaiheeseen.”

Hän jatkaa, että raportissa kaikki nykyiset ratahankkeet on todettu taloudellisesti kannattamattomiksi, mutta päärata Tampereen ja Helsingin välillä on kuitenkin vähiten kannattamaton.

”Pääradan osuus on ruuhkaisimpia liikenneyhteyksiä ja siksi sitä olisi tärkeä edistää.

Marko Asellille (sd.) riittää nykyinen nopeus Helsinki–Tampere-välillä, mutta tulevaisuuteen katsoen nopeus ja kapasiteetti kuljettaa ihmisiä ja rahtia lisääntyvät maakunnan kasvun myötä. ”Hankkeiden taloudellisuus ja kestävyys on hyvä arvioida perusteellisesti ja tehdä sen jälkeen päätöksiä.”

Pia Viitanen (sd.) jatkaa, että tärkeintä on saada pääradan yhteys nykyistä paremmaksi ja luotettavammaksi. ”Sen vaatimat korjaukset ja investoinnit on saatava toteutettua.”

Jukka Gustafsson (sd.) muotoilee, ettei hän ole luopumasta uudesta Suomi–rata-hankkeeta, mutta kun otetaan huomioon maan talous- ja velkatilanne, niin hanketta voidaan siirtää.

”Olisi hyvä selvittää, millä keinoin nykyistä matka-aikaa pääkaupunkiin voidaan lyhentää esimerkiksi kymmenellä minuutilla.”

Aikasäästöä vanhalla radalla

Kokoomuksen Pauli Kiuru muistuttaa, että nykyisen pääradan parantamisella saataisiin noin 13 minuutin aikasäästö. Lopputulos on riittävän hyvä.

”Investoimalla nykyiseen säästetään aikaa ja julkisen talouden resursseja. Samalla kunnioitetaan luontoarvoja ja saavutetaan silti nopean liikkumisen sekä tavaraliikenteen tavoitteet”.

Jari Kinnunen (kok.) yhtyy mielipiteeseen. Tässä taloustilanteessa uusi ratayhteys ei ole realistinen hanke.

”Vähäiset resurssit pitäisi suunnata nykyisen linjauksen kehittämiseen. Peruskorjausta, lisäraidetta sekä digitalisointia, jotka johtavat siihen, että nopeutta voidaan parantaa. Eikä pidä unohtaa luontoarvoja.”

Myös Arto Satonen (kok.) sanoo, että suurnopeusjuna ei ole taloudellisesti kannattava ja ympäristövaikutuksetkin ovat negatiiviset. Rakentaminen aiheuttaisi runsaasti ilmastopäästöjä suhteessa raideliikenteen kasvusta tuleviin hyötyihin.

Niin ikään Sofia Vikman (kok.) katsoo, että kiireellisintä on parantaa nykyistä päärataa. ”Se on vaihtoehdoista realistisinta toteuttaa ja siitä saadaan hyödyt käyttöön verrattain nopeasti.”

Vikman korostaa, ettei Tampereen ja Helsingin välistä raideyhteyttä pidä rinnastaa päätöksenteossa saati kytkeä Itärataan tai Turun tunnin junaan.

”Helsingin ja Tampereen välinen raideyhteys on hyödyiltään ja liikennemääriltään omaa luokkaansa.”

Hän jatkaa, että uusi ratalinjaus menee joka tapauksessa kauemmas tulevaisuuteen, ja nykyisen radan peruskorjausta ei voida välttää.

Lisää kiskoja

Perussuomalaisten Veikko Vallin sanoo olleensa alusta saakka sitä mieltä, että kyse on täysin tarpeettomasta ja liian kalliista hankkeesta.

”Suomi on menossa taloudellisesti niin kyykkyyn, ettei tällaiseen ole varaa. Riittää, kun parannamme nykyistä ratalinjaa. Se on riittävän nopeakin.”

Hänkin muistuttaa, että uusi ratalinja aiheuttaisi suurta luontotuhoa, eikä sellaista voi hyväksyä.

Veijo Niemi (ps.) peesaa Vallinia. ”Vanhalle ratalinjalle lisää kiskoja, ei uutta ratalinjaa.”

Myös Sami Savio (ps.) pitää tämän hetken valossa järkevämpänä nykyisen ratayhteyden kehittämistä kuin uutta yhteyttä. Nykyisen yhteyden kehittäminen olisi taloudellisesti edullisempaa ja se kohtelisi radan varrella olevia kuntia tasa-puolisemmin.

”Matka-ajan nopeutuminen ei tuota riittävää hyötyä hankkeen kalliiseen hintaan suhteutettuna.”

Sakari Puisto (ps.) muistuttaa, että kyse on suuresta investoinnista. ”Siksi eri vaihtoehtoja on punnittava ja otettava huomioon kannattavuuslaskelmat ja elinkeinopoliittiset vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen.”

Halutuin kaupunki

”Koska Tampere–Helsinki-väli on Suomen vilkkaimmin liikennöity, niin kapasiteettia pitää saada lisää mahdollisimman nopeasti.” Tätä mieltä on kristillisten Sari Tanus.

Hän sanoo, että nopeiden junayhteyksien ja eri ratalinjausten arvio on tehtävä huolella.

Tulevaisuudessa nopeita yhteyksiä tarvitaan, mutta on selvää, että rahoitus niihin on suurelta osin saatava muualta kuin tavallisen kansalaisilta.

Tanus muistuttaa, että Tampere on Suomen halutuin kaupunki asuinseutuna. ”Kaupunki kasvaa vauhdilla. Siksi hyviä ja nopeita yhteyksiä tarvitaan.”

Mielipide vielä auki

Vasemmistoliiton Anna Kontula tekee oman valintansa nykyisen radan rukkaamisesta tai uudesta nopeasta radasta sitten, kun ympäristövaikutuksista tiedetään enemmän.

”Se ei ole merkityksellinen asia, onko jokin yhteys liiketaloudellisesti kannattava. Jos nopea rata toteutuisi, se todennäköisesti vähentäisi kotimaan lentoja, jotka eivät nekään ole liiketaloudellisesti kannattavia.”

Nopeutus vaikuttaa laajalle

Vihreiden Satu Hassi pitää nopeata ratayhteyttä tarpeellisena, mutta hänen mukaansa mahdollisesti lisäraiteet nykyiseen rataan riittäisivät.

Hän korostaa, että Helsinki–Tampere-välin nopeuttaminen vaikuttaa myös muualle, jos mennään Tampereen kautta, kuten Poriin, Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun, Kemiin, Rovaniemelle ja Jyväskylään, eli käytännössä puoleen Suomeen.

”Mitä nopeampia junat ovat, sitä paremmin junaliikenne kilpailee henkilöautojen ja sisämaan lentoliikenteen kanssa.”

Myös vihreiden Iiris Suomela näkee, että selkein hyöty on nykyisen radan parantamisella ja korjaamisella. Hänen mukaansa muut hankkeet on arvioitava niin, että hyödyt ja haitat punnitaan toisiaan vasten.

”Junayhteyksien nopeuttamisesta ja sujuvoittamisesta on merkittävää hyötyä Tampereelle, mutta myös Tampereen läpi kulkeville jatkoyhteyksille niin Länsi-Suomeen kuin pohjoiseen.”

Aamulehti tavoitteli haastatteluun kaikkia Pirkanmaan 19 kansanedustajaa. Heistä vain Sanna Marin (sd.) jätti vastaamatta.

Täydennys 25.1.2023 kello 19.24. Lisätty juttuun Iiris Suomelan (vihr.) kommentit.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut