Ruotsin ja Turkin välien kärjistyminen aiheuttaa viikkojen lykkäyksen Nato-hakuun – Haavisto veti sanojaan takaisin

Turkin presidentti sanoi maanantaina, että Ruotsin ei tarvitse odottaa saavansa Turkin tukea Natoon liittymiselle. Välien kärjistymisestä huolimatta ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi tiistaina, että Natoon pyritään liittymään samanaikaisesti.

Ulkoministeri Pekka Haavisto piti tiistaina tiedotustilaisuuden Suomen Nato-prosessista kommentoituaan ensin Ylellä mahdollisuutta siihen, että Suomi etenisi haussa ilman Ruotsia. Ensisijaisesti Suomi ja Ruotsi etenevät yhä Natoon yhtä jalkaa.

24.1. 9:11 | Päivitetty 24.1. 12:12

Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Turkissa on pahoitettu mieli Ruotsin mielenosoituksista, mikä saattaa aiheuttaa lykkäyksen Suomen ja Ruotsin Nato-prosessiin. Viivästys saattaa olla viikkojen mittainen, sillä muun muassa Nato-prosessiin liittyviä matkoja on peruttu tilanteen vuoksi.

Haavisto kertoi tiistaina Helsingin Sanomille uskovansa, ettei Turkki hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä ennen toukokuisia vaaleja.

Haavisto kommentoi aamulla myös Ylellä, että Suomi saattaa harkita Nato-hakemuksen edistämistä ilman Ruotsia. Se saattaa tulla kyseeseen, jos Ruotsin hakemus pysyvästi estettäisiin. Haavisto korosti aamupäivällä tiedotustilaisuudessaan, että ensisijaisesti Natoon pyritään yhdessä ja sen eteen tehdään edelleen ensisijaisesti töitä.

Tiistaina aamupäivällä Haavisto veti sanojaan takaisin.

”Ehkä itsekin olin vähän epätarkka siinä aamulla. Tämä kokonaisuus on edelleen tietysti täysin sama. On haettu yhtä aikaa Ruotsin kanssa ja pyritään siihen, että meidän prosessimme menevät samantahtisesti”, Haavisto sanoi Helsingin Sanomille.

Haavisto sanoo tarkoittaneensa lausunnollaan sellaista tilannetta, jos Ruotsin jäsenyys ei etenisi lainkaan.

”Jätetään se spekulaatio tässä tilanteessa, kun molempien anomukset ovat sisällä.”

Ulkoministeri Haavisto kertoi tiistaina myös keskustelustaan Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Stoltenbergin mukaan Naton ehdoton oma prioriteetti on edelleen, että Suomi ja Ruotsi tulisivat yhtä aikaa jäseniksi.

Haaviston mukaan matkan varrella on jouduttu tarkastamaan sitä, ovatko Nato-prosessin alussa annetut turvatakuut voimassa, jos Nato-prosessi lykkääntyy. Haaviston mukaan turvatakuut ovat edelleen voimassa.

Haaviston mukaan provokaatiot, joita Ruotsissa on tapahtunut, ovat isku Suomen ja Ruotsin turvallisuudelle.

Ruotsi yhteydessä Suomeen

Aiemmin suomalaispoliitikot ovat puhuneet varsin painokkaasti, että Suomi ja Ruotsi menevät yhdessä Natoon.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoo Ruotsin olevan yhteydessä Suomeen selvittääkseen, mitä ulkoministeri Haavisto tarkoitti Ylelle antamissaan kommenteissaan.

Hän sanoo Ruotsin kunnioittavan Ruotsin, Suomen ja Turkin välistä sopimusta Nato-jäsenyydestä ja aikovan tehdä niin myös vastaisuudessa.

Turkki ja Unkari esteenä

Haavisto kertoi tiistain tiedotustilaisuudessaan, että Unkarista on sanottu, että he eivät tule olemaan viimeinen ratifioija. Haaviston mukaan arvio on tällä hetkellä, että Unkari käsittelisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet helmikuussa.

Kaikki muut Nato-maat paitsi Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset. Erityisesti Turkin ja Ruotsin välit ovat kireät ja kiristyneet viime päivien mielenosoitusten takia. Lauantaina Tukholmassa Turkin-lähetystön edessä muun muassa poltettiin Koraani.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kommentoi asiaa niin, että Ruotsin ei tarvitse odottaa saavansa Turkin tukea Natoon liittymiselle.

”Ne, jotka sallivat tällaisen jumalanpilkan suurlähetystömme edessä, eivät voi enää odottaa tukeamme Nato-jäsenyydelleen”, Erdoğan sanoi maanantaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut