Nämä panssarivaunut ovat kuumaa tavaraa Ukrainassa – Suomi oli aikaansa edellä, kun se teki näyttävät kaupat

Miksi Leopard-taisteluvaunujen lähettäminen on Saksalle niin vaikeaa? Menneisyyden painolasti on vahva, kirjoittaa toimittaja Anita Simola.

Kehuttu Leopard -taistelupanssarivaunu harjoituksissa Panssariprikaatissa Hattulassa.

23.1. 12:43

Aamulehti

Kun Puolustusvoimat esittelee kalustoaan erilaisissa yleisötapahtumissa, on vierailijoiden yksi ehdoton suosikki Leopard-taistelupanssarivaunu. Armeijamme tie ylistettyyn saksalaisvalmisteiseen vaunuun alkoi 2000-luvun alussa, jolloin Suomi osti Saksasta yli 120 käytettyä, mutta siihen aikaan nykyaikaista Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua.

Sittemmin ostosreissulla käytiin Hollannissa. Vuonna 2014 Suomi päätti ostaa Hollannista sata käytettyä Leopard 2A6 -vaunua. Maavoimien edellinen komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko kehui aikoinaan, että kyseessä on maailman paras taistelupanssarivaunu, tai ainakin yksi parhaista.

Nyt Leopard-vaunut ovat kuumaa tavaraa ja erityisesti Ukrainassa, sillä maa tarvitsisi kiireesti taistelupanssarivaunuja selviytyäkseen sodasta ja saadakseen omia maa-alueitaan takaisin venäläismiehityksen alta.

Painostusta nähty

Monet vaunuja omistamat maat ovat periaatteessa valmiina antamaan Ukrainalle aseapua laajentamalla sitä vaunuihin, mutta valmistajamaa Saksan nihkeys on nostanut seinän vastaan.

Saksa ei ole ollut tähän mennessä kovinkaan halukas lähettämään vaunuja, eikä ole antanut muille maille lupaa. Poikkeuksen on tehnyt Puola, jolle on näytetty vihreää valoa. Puola voi halutessaan lähettää Leopard-panssarivaunuja Ukrainaan viimeisten tietojen mukaan.

Esimerkiksi Ranska ja monet muutkin maat ovat painostaneet Saksaa, jotta se myöntyisi vaunujen lähettämiseen Ukrainaan.

Sotakaluston luovuttaminen ei ole helppo rasti. Kaluston toimittamiseen toiseen maahan tarvitaan valmistajamaan vientilupa. Kun tätä ei ole, niin kaikki jumittuu.

Kompromissia haettiin viikonvaihteessa Saksassa yhteiskokouksessa. Länsijohtajat eivät kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen vaunuista. Ukrainasta puolestaan kuultiin väitteitä, että sopu olisi saavutettu, mutta sitä ei kerrottu julkisuuteen. Päätös vaunuista on viikon alkaessa edelleen ilmassa.

Lue lisää: Lehtitiedot: Saksa ei anna Ukrainalle taistelu­panssari­vaunuja, ellei Yhdysvallat lähetä Ukrainalle omiaan

Painolasti taustalla

Monelle on jäänyt harmaalle alueelle ne syyt, miksi Saksa vastustaa. Olemmehan nähneet, miten Euroopassa on saavutettu varsin yhtenäinen näkemys Ukrainan auttamisesta hyvin pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen viime vuoden kevättalvella.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen professori Pertti Ahonen perkaa Saksan käyttäytymistä Reserviläinen -lehden haastattelussa etenkin historiallisista näkökulmista.

Ahonen on erikoistunut toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan tutkimukseen. Hänen mukaansa Saksan puolustuspolitiikkaa ei vielä tänä päivänäkään käsitellä ilman, että sitä peilattaisiin maan synkkään historiaan. ”Tietyllä tavalla toisen maailmansodan jälkimainingit lyövät yhä jälkensä Euroopan jättiläisen tekemisiin”, hän sanoo.

Historian painolasti on Saksassa yhä vahva. Ahosen mukaan sodan pelko on vahvasti kansan muistissa, koska se aloitti toisen maailmansodan, ja lopulta tuhoutui itsekin sodassa.

Tilanne ei helpota se, että Ukrainan alue oli yksi pahiten kärsineistä taistelutantereista, jossa Venäjä ja Saksa sotivat verisesti toisiaan vastaan.

Ahosen mukaan Saksassa pohditaan paljon, miltä se näyttäisi, jos saksalaiset panssarivaunut vyöryisivät taas Ukrainassa sotaan Venäjää vastaan. Vastaavasti moni Saksassa näkee, että heidän velvollisuus olisi puolustaa Ukrainaa nimenomaan tämän takia.

Tutkijan näkemys on hyvä, mutta se ei tarkoita sitä, että muiden länsimaiden pitäisi ajatella samalla tavalla ja odottaa sitä, että saksalaiset olisivat valmiita myöntämään luvat. Ukrainalla on kiire. Jokainen päivä ja viikko voivat olla ratkaisevia.

Suomesta vain muutama

Suomestakin ollaan valmiita lähettämään vaunuja Ukrainan avuksi, mutta kuten eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) korostaa, niin panssarikaluston tuen on tapahduttava suurten Nato-maiden, lähinnä Saksan ja Ranskan johtovastuulla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on viestittänyt, että Suomen panosta kaivataan myös, jos hanke syntyy, mutta määrä ei voi olla suuri johtuen Suomen asemasta Venäjän naapurina ja toistaiseksi vielä Naton ulkopuolella.

Suomella on eri-ikäisiä ja -mallisia Leopard-vaunuja vähän yli 200 kappaletta.

Vaunut liikahtavat

Vaikka Saksa on joutunut vaunujupakassa silmätikuksi, on hyvä muistaa, että maa on antanut tukea Ukrainalle paljon viime keväästä lähtien. Se on myös ottanut vastaan runsaasti pakolaisia Ukrainasta.

Tutkija Ahosen näkemys on lohdullinen. Hän on aika varma siitä, että vaunut liikahtavat jossain vaiheessa ja Ukraina saa tarvitsemaansa apua.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on todistanut, miten kauaskantoista ja tarpeellista kauppaa Puolustusvoimat on tehnyt viime vuosina. Kun uudenaikaisia, joskin käytettyjä Leopard-vaunuja ostettiin vuonna 2014, jotkut ihmettelivät, miksi Suomi ostaa sata panssarivaunua, kun useat muut maat ovat luopumassa panssareista. Hankintaa arvosteltiin myös hinnasta. Elettiinhän silloinkin taloudessa tiukkoja aikoja.

Kauppaa puolustettiin muun muassa sillä, että Suomen puolustuksen pitää olla vertailukelpoinen lähialueen maiden armeijoihin. Jos Venäjä uudistaa armeijaansa, on Suomenkin puolustuksen oltava vertailukelpoinen. Totta.

Vaunut katsottiin myös tarpeelliseksi sen vuoksi, että Suomella on kansallinen koko maan kattava puolustus sekä pitkä itäraja. Eikä silloin oltu menossa kohinalla Natoon.

Ostajat olivat aikaansa edellä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut