Suomeen varastoidaan EU:n pelastus- ja lääkintä­materiaalia suur­katastrofien varalle

Laatuaan ensimmäinen materiaalivarasto perustetaan kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia varten. Se sisältää henkilönsuojaimia, mittauslaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan varasto vahvistaa myös Suomen omaa kansallista valmiutta. Mikkonen kertoi asiasta tiistaina 17. tammikuuta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

17.1. 14:44

STT

Suomeen varastoidaan EU:n pelastus- ja lääkintämateriaalia kriisitilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Varasto parantaa valmiutta erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Hankkeen arvo on 242 miljoonaa euroa, ja sitä rahoittaa Euroopan komissio.

Materiaalivarasto perustetaan kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia varten. Se sisältää henkilönsuojaimia, mittauslaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita. Niitä on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. Lisäksi materiaalia voidaan lähettää ennakoivasti vahvistamaan valmiutta, esimerkiksi ennen suuria massatapahtumia.

Ensimmäisten varastoitavien erien on tarkoitus olla hälytysvalmiudessa vuonna 2024.

Mikkosen mukaan varasto vahvistaa myös Suomen omaa kansallista valmiutta. ”Varaston materiaalille voi tulla tarvetta sotilaallisen voimankäytön ohella esimerkiksi terrori-iskujen, rajat ylittävän tartuntatautitilanteen tai ydin- ja kemikaalionnettomuuksien seurauksena.”

Ensimmäinen laatuaan

EU-komission Suomen edustuston päällikkö Maria Blässar kertoi tiedotustilaisuudessa, että vastaavia pelastus- ja lääkintämateriaalivarastoja tulee Euroopan alueelle neljä, mutta Suomeen perustettava varasto on ensimmäinen laatuaan. Hieman pienempi varasto ollaan perustamassa ainakin Puolaan.

Materiaalit varastoidaan Suomeen hajautetusti, mutta tarkemmat sijainnit ovat salaisia turvallisuussyistä.

Sisäministerin mukaan varautuminen suuriin uhkiin on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan. ”Haluan painottaa, että Suomeen tai sen lähialueille ei kohdistu tällä hetkellä suoraa uhkaa, mutta meidän on varauduttava erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin. Sen ovat näyttäneet viime vuosina etenkin koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan”, Mikkonen sanoi.

Kymmeniä lääkeaineita

Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Huoltovarmuus­keskuksen ja Säteilyturva­keskuksen kanssa. Hankkeen valmistelu aloitettiin sisäministeriössä vuonna 2020.

Hankkeessa määriteltyjen henkilösuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan vastaa Huoltovarmuuskeskus. Säteilyturvakeskus tukee Huoltovarmuuskeskusta säteilyn mittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa.

Useat kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinuhkien vaatimat lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia, ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin.

THL:n osuus koko hankkeesta on noin 158 miljoonaa euroa, josta suurin osa muodostuu vasta-ainehankinnoista, kertoi THL:n Lääketukkukaupan johtaja Toni Relander tiedotustilaisuudessa.

”Se käytännössä muodostuu suurin piirtein kuudesta rokotteesta ja 57 muusta lääkevalmisteesta. Tarkempi lääkekatalogi tulee tarkentumaan siinä vaiheessa, kun pääsemme eteenpäin hankintakokonaisuuksissa ja tiedetään, mikä on todellinen saatavuus kullekin lääkevalmistajalle.”

Relanderin mukaan ensi vuoden kesänä noin puolet vasta-aineista olisi valmiina lähetettäväksi kriisialueelle 12 tunnin kuluessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut