Ruotsin ja Suomen edustajien Turkin-matka peruuntui, tästä on kyse – Ulkoministeri Haavisto: Suomella ei ole tietoa uusista Turkin vaatimuksista

Turkin presidentti on turkkilaismedian mukaan puhunut 130 henkilön luovuttamisesta edellytyksenä sille, että Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puhui Sälenin turvallisuuskonferenssissa Ruotsissa 8. tammikuuta.

16.1. 13:56 | Päivitetty 16.1. 20:05

STT

Suomelle ei ole tullut virallista tietoa siitä, että Turkilla olisi vaatimuksia uusien terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamisesta, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoǧan puhui sunnuntaina turkkilaismedian mukaan ”yli sadan, noin 130” henkilön luovuttamisesta edellytyksenä sille, että Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Haavisto sanoi STT:lle, ettei Suomeen ole saatu tietoa tai listausta henkilöistä, joihin Erdoǧan tällä viittaa.

Turkin luovutuspyynnöistä on jo aiemmin keskusteltu Turkin, Suomen ja Ruotsin kolmikantatyöryhmässä.

”Niiden osalta on todettu se, että ne eivät meidän yhteiskunnissamme ole päätöksiä, joita poliittiset päättäjät voivat tehdä, vaan ne perustuvat oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitoksen ratkaisuihin.”

Erdoǧan: Turkki perui Suomen ja Ruotsin Turkin-matkan

Erdoǧanin vaatimuksista kertoi Turkin valtiollinen uutistoimisto Anadolu sunnuntaina. Erdoǧan antoi myös Anadolun siteeraamassa puheessaan ymmärtää, että eduskunnan puheenjohtajan (puhemies) Matti Vanhasen (kesk.) ja Ruotsin parlamentin puheenjohtajan Andreas Norlénin Turkin-matka peruttiin Turkin toimesta. Matkan oli määrä alkaa tänään maanantai-iltana.

Matka peruttiin sen jälkeen, kun Erdoǧania esittävä nukke ripustettiin jaloistaan Tukholman kaupungintalon ulkopuolelle.

Erdoǧan sanoi eilen Etelä-Turkin Muglassa pitämässään puheessa, että Turkin parlamentin puheenjohtaja olisi torjunut vierailun. Hän sanoi Turkin olevan tyytymätön Ruotsin toimiin ja lisäsi, että Suomen ja Ruotsin tulisi palauttaa Turkkiin ”yli sata, noin 130 terroristia” ennen kuin Turkki voisi hyväksyä maiden Nato-jäsenyyden.

Hän ilmaisi myös harmistumisensa siitä, että Ruotsi oli kieltäynyt palauttamasta Turkille sen vaatiman toimittajan Bülent Kenesin.

Vanhanen: Parlamenttien puheenjohtajat eivät ole neuvottelijoita

Maanantaina eduskunnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Ruotsin parlamentin puheenjohtaja Norlén toisti useaan kertaan, että turkkilaiset siirsivät matkaa. Norlén ei maanantaina eduskunnassa uskonut, että tämänhetkisellä tilanteella olisi pitkäaikaisia vaikutuksia Ruotsin ja Turkin suhteisiin.

Vanhanen sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei hänen ja Norlénin ollut tarkoitus mennä Turkkiin neuvottelumatkalle.

”Parlamenttien puhemiehet eivät ole neuvottelijoita. Se kuuluu hallitusten rooliin”, sanoi Vanhanen.

Hänen mukaansa matkan tarkoituksena oli, että maiden parlamentit keskustelevat keskenään tulevina liittolaisina aiheista, joista Turkki kantaa huolta. Vanhanen totesi myös, että Pohjoismaissa on vapaus ilmaista mielipiteensä.

”Erilaisia mielenosoituksia ja mielenilmaisuja on. Emme pysty niitä etukäteen kontrolloimaan, eivätkä valtiot sitä tee. Tämä on yksi niistä lähtökohdista, joilla Suomi ja Ruotsi toimivat”, sanoi Vanhanen.

Ruotsin syyttäjänviraston edustaja totesi uutistoimisto AFP:lle tänään, ettei Erdoǧan-nuken riiputtaminen Tukholmassa anna aihetta rikostutkinnalle eikä tapauksesta näin ollen aloiteta esitutkintaa.

Erdoǧanin esittämät lukumäärät palautettavista vaihtelevat

Turkki on vaatinut toistuvasti Suomea ja Ruotsia palauttamaan terroristeina pitämiään ihmisiä. Turkin vaatimat lukumäärät ovat vaihdelleet, mutta Ruotsilta on vaadittu 73 ihmisen palauttamista. Haaviston mukaan nyt esitetty 130 henkilöä on toistaiseksi suurin esitetty lukumäärä.

”En muista ainakaan korkeampaa lukua kuulleeni. Kun näitä julkisuuden kautta tulee, niin tässä samassa haastattelussa taidettiin sanoa, että ongelmana ovat myös Euroopan maat, kuten Saksa, Ranska ja Britannia. Siinähän tämä myös alueellisesti laajeni käsittelemään laajemmin Eurooppaa. Se on hyvin isolla pensselillä nyt tämä vaatimus tässäkin mielessä esitetty”, Haavisto sanoi.

Haavisto toteaa, että Turkin huoli terrorismista on edelleen suuri ja kun maassa eletään vaalikevättä, nousevat huolet entistä vahvemmin esiin.

Viikonlopun mielenosoitus, jossa Tukholmassa roikotettiin Erdoǧania esittävää nukkea, on myös herättänyt tunteita Turkissa.

”Se on ehkä semmoinen, mitä ei ehkä olisi tähän tarvittu, jos näin oman tunneargumenttinsa sanoo”, Haavisto myönsi.

Turkin ulkoministeri vierailee tällä viikolla Washingtonissa

Haavisto sanoi odottavansa tällä viikolla erityisesti Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun vierailua Yhdysvalloissa. Tapaamisissa on esillä muun muassa Turkin toivomat hävittäjäkaupat Yhdysvaltojen kanssa.

”Uskon, että siinä yhteydessä käydään keskustelua monista asioista, mukaan lukien Naton laajentuminen”, Haavisto kertoi.

Turkki on asettanut sekä Suomelle että Ruotsille useita vaatimuksia ehdoksi maiden Nato-jäsenyyksien ratifioinnille. Jäsenyyksien toteutuminen on kiinni vielä Turkin sekä Unkarin ratifioinneista. Unkari on luvannut hoitaa ratifioinnin helmikuun alussa, mutta Turkki ei ole missään vaiheessa antanut ratifioinnille aikataulua.

Turkki on ilmaissut odottavansa Suomelta ja Ruotsilta vielä konkreettisia askelia, mutta maa ei ole täsmentänyt, mitä lisätoimia se vaatii Suomelta terrorismin suhteen.

Turkki vaatinut Ruotsilta lakimuutoksia

Perjantaina Erdoǧanin tiedottaja Ibrahim Kalin sanoi, että Ruotsin parlamentin on ensin tehtävä vaadittuja lakimuutoksia, jotta Turkin parlamentti voisi ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Kalin arvioi Ruotsin lakimuutoksissa kestävän ainakin kuusi kuukautta. Turkki on vaatinut Ruotsilta muun muassa terrorilakien tiukentamista.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi ruotsalaislehti Dagens Nyheterin lauantaina julkaisemassa haastattelussa uskovansa, että Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa on odotettava Turkin vaalien jälkeiseen aikaan. Turkissa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit kesäkuussa.

Niinistön mukaan ei ole myöskään nähtävissä tilannetta, että Suomesta tulisi Naton jäsen ennen Ruotsia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut