Kokoomusedustajat vaativat muutoksia translakiin – Mietinnön tarkoitus valmistua keskiviikkona

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat haluavat, että translakiin tulisi kirjaus, kuinka usein oikeudellisen sukupuolen voisi väestötietojärjestelmään korjata.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) puhuivat tiedotustilaisuudessa lokakuussa 2021.

13.1. 18:48

STT

Translakia koskevan mietinnön on tarkoitus valmistua ensi keskiviikkona, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.). Mutkia valiokuntakäsittelyyn tuli kuitenkin siitä, että translain uudistusta sinänsä kannattava kokoomus haluaakin hallituksen esitykseen muutoksia.

Lohen mukaan aikataulut voivat elää, mutta keskiviikkona mietintöluonnos on joka tapauksessa sovitusti valiokunnan käsittelyssä.

”Jos ei nyt mitään viivästyksiä tule, niin silloin me se viedään päätökseen. Ei ihan ilman mitään kiemuroita, mutta vielä on ennen aikaista sanoa, mikä se lopputulos on. Vielä on muutamia asioita auki, joten en lähde ennakoimaan sisältöä, enkä siihen vielä pysty vastaamaankaan”, Lohi sanoo.

Valiokunnan kokoomusedustajat vakuuttavat, että he haluavat vain täsmentää lakia eivätkä kaataa sitä. Kyseessä on heidän mukaansa normaali valiokuntatyö, jossa laista on tarkoitus sorvata täsmällisempi ja parempi.

”Oleellisin ongelma esityksessä on, että sukupuolta voi vaihtaa monta kertaa vuodessa. Se on sellainen asia, että jos haluat vaihtaa sukupuolta, ethän sitä jatkuvasti ole vaihtamassa. Tämän ei pitäisi olla mikään kynnyskysymys myöskään hallituspuolueilla”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) sanoo.

Laiho käyttää puheessaan termiä sukupuolen vaihtaminen. Vakiintuneesti käytetään kuitenkin termiä sukupuolen korjaaminen.

Eriytettäisiin hoidoista

Sukupuolen korjaamisella tarkoitetaan yleensä lääketieteellisiä hoitoja, joiden avulla transsukupuolinen tai muunsukupuolinen henkilö voi korjata kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Sukupuolen korjaaminen on sekä sosiaalinen että oikeudellinen prosessi. Oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen tarkoittaa sukupuolimerkinnän muuttamista väestörekisterissä.

Translain uudistuksessa kyse on sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta. Keskeistä uudistuksessa on, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Tällöin väestörekisterin sukupuolimerkinnän muuttamiseen ei enää tarvittaisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia transsukupuolisuudesta, vaan oma selvitys riittäisi.

Osa keskustan kansanedustajista on kertonut, ettei voi äänestää translain uudistamista koskevan hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. Muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pekka Aittakumpu (kesk.) on kertonut äänestävänsä sitä vastaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on aiemmin sanonut, että tämä on yhdessä todettu ja käyty läpi eikä se aiheuta hallituskriisiä.

Ovatko tarkoituksenmukaisia?

Kokoomuksen muutosehdotukset tulivat sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tiettävästi yllätyksenä. Valiokunnasta arvioidaan, että sinänsä muutosten tekemiseen tuskin menisi liian kauan aikaa, mutta kysymys on siitä, onko se sisällöllisesti tarkoituksenmukaista.

Hallituspuolueissa on halua viedä uudistus hallituksen esityksen mukaisena läpi, mutta hallituspuolueissakin on näkemyseroja. Kokoomuksen Laiho sanoo, että jos muutoksia ei hallituksen esitykseen tule, hän ei voi olla sen takana.

STT haastatteli myös sote-valiokunnan kokoomuskansanedustajia Pia Kaumaa ja Terhi Koulumiestä. He eivät vastanneet suoraan, aikovatko he äänestää translakia vastaan, jos kokoomuksen haluamia muutoksia ei tule.

Translain uudistusta ovat eniten vastustaneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

Laiho: Tehtävä järkevä laki

Mia Laihon mukaan kokoomus haluaa keskustella siitä, kuinka usein juridisen sukupuolen voisi vahvistaa. Laiho sanoo, että hallituksen esitys antaa mahdollisuuden väärinkäytöksille, kuten identiteettivarkauksille. Hänen mukaansa tulkintaongelmia voi tulla myös siitä, onko asevelvollinen vai kuuluuko reserviin.

”Meillähän kaikki asepalveluksen suorittaneet kuuluvat reserviin, ja se vaikuttaa siihen, kutsutaanko kertausharjoituksiin ja tämän tyyppisiin”, Laiho sanoo. Laiho ei STT:n kysyessä asiaa tarkasti avannut, mitä ongelmia reserviläisten kohdalla voi tulla.

”Miehillä on pakollinen asevelvollisuus ja he ovat reservissä. He kuuluvat reserviin. Naiset suorittavat asepalveluksen vapaaehtoisuuden pohjalta ja ovat siellä vapaaehtoisesti.”

Suomessa vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naiset siirtyvät reserviin samalla tavoin kuin miehet.

Laiho sanoo, etteivät kokoomuksen esiin nostamat asiat koske suurta määrää ihmisiä, mutta kokoomus haluaa minimoida riskit. Hän painottaa, että kokoomus kannattaa translain uudistamista. Hänen mukaansa laki ei edistä transihmisten oikeuksia niin hyvin, jos sitä voidaan käyttää väärin. ”Meidän täytyy tehdä järkevä laki, joka on myös käytännössä toimiva.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut