Avioerot ovat vireillä, vaikka kihloihinkaan ei ole päästy: puolueet ovat asettaneet jo ehdot siitä, kenen kanssa tehdään yhteistyötä

Vihervasemmiston vieroksunta perussuomalaisia kohtaan voi kääntyä itseään vastaan. Hallitusneuvotteluihin lähdetään vaikeista poteroista, kirjoittaa analyysissaan Aamulehden toimittaja Anita Simola.

Puoluejohtajia osallistui vaalitenttiin Helsingissä tiistaina 10. tammikuuta. Vasemmalta alkaen: Maria Ohisalo (vihr.), Riikka Purra (ps.), Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Li Andersson (vas.).

12.1. 16:42

Aamulehti

Kevään eduskuntavaaleja pohjustavat vaalipaneelit ovat pyörähtäneet täyteen vauhtiin. Alkuinnostusta riittää.

Oppositio sättii hallitusta ja toisin päin. Äänenpainot kovenevat. Teemat ovat tuttuja. Valtiontalouden raju velkaantuminen, sote-alueiden käynnistyminen ja lisärahoituksen tarve, sisäinen turvallisuus, nopeasti muuttuneet laskelmat hiilinieluista ja ylipäätään EU:n vaatimukset, maatalouden kriisi. Siinä listaa, jota käydään vielä monesti läpi.

Puoluejohtajilta on tivattu myös kommentteja tulevasta hallitusyhteistyöstä. Uuden hallituksen synnyttäminen on harvoin helppoa, mutta tällä kertaa siitä voi tulla erityisen vaikeata, sillä sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ehtineet ilmoittaa, ettei yhteistyö Riikka Purran johtaman perussuomalaisten kanssa onnistu.

Maataloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila sanoikin osuvasti sosiaalisessa mediassa, että avioeroja näyttää tulevan jo ennen kuin on ehditty edes kihloihin.

Saarikolta raju kysymys

Keskusta ja vihreät ovat nykyhallituksessa olleet tukkanuottasilla tämän tästä. Ilmapiiri on vain huonontunut mitä pidemmälle kautta on eletty. Kiistanaiheita on ollut monia. Susiluvat, turpeen energiakäyttö, EU:n ennallistamisasetus ja viimeisimpänä luonnonsuojelulaki, joka horjutti hallitusta vuoden lopulla.

On vaikea nähdä, että riitaisan kauden jälkeen kumppanit nähtäisiin uudelleen samassa hallituksessa.

Keskustan ajattelusta saatiin lisämaustetta MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden järjestämässä vaalipaneelissa viikolla. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi miettineensä, miksi vihreät ja vasemmistoliitto eivät olisi yksi ja sama puolue.

”Te olette kaikesta aivan samaa mieltä, sekä talous- että luonnonvarapolitiikassa. Kysyn tätä vilpittömästi. Te olette löytäneet toisenne kaikessa, ja tehneet monesta asiasta Suomessa aika ajoin paljon hankalampia”, Saarikko tykitti.

Keskustan asema vihervasemmistolaisessa kokoonpanossa on ollut kieltämättä hankala. Puolueen tärkein tehtävä on ollut puolustaa maaseutua sekä maa- ja metsätaloutta elinkeinona, mutta mielipidemittaukset kertovat, ettei se ole onnistunut tehtävässään kovin hyvin.

Keskusta ei kuitenkaan ole sulkenut ovia etukäteen. Ja onhan puolueella jo kokemusta hallitustyöstä perussuomalaisten kanssa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kaudelta.

Jyvät ja akanat

Sen sijaan sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden selkeä viesti ei-halutusta kumppanista on herättänyt keskustelua. Moni onkin kysynyt, mennäänkö Suomessakin kohti blokkipolitiikkaa kuten Ruotsissa.

Kun mahdolliset hallituskaverit on jaoteltu näin hyvissä ajoin jyviin ja akanoihin, niin vaihtoehdotkin ovat vähäiset. Seuraavaa hallitusta muodostetaan joko kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan oikeistohallitukseksi tai kokoomuksen ja demareiden sinipunahallitukseksi edellyttäen että puolueiden gallup-suosio pitää.

Ylen viimeisessä mittauksessa kokoomus oli edelleen kärjessä, mutta toiseksi oli kirinyt perussuomalaiset jättäen sdp:n jälkeensä.

Kokoomuksesta irtiottoja on arvosteltu. Puheenjohtaja Petteri Orpo ei pidä järkevänä sitä, että puolueet kilpaa irtisanoutuvat erinäköisistä yhteistöistä. Hän perustelee näkemystään sillä, että Suomi on pieni maa, jossa on perinteisesti ollut yhteistyökykyä. Kaikkien kanssa pitäisi pystyä keskustelemaan.

Siinä hän on oikeassa. Nykyjärjestelmällä on pitkät perinteet ja se on ollut toimiva. Tärkeintä on saada maahan vaalien jälkeen vahva ja kyvykäs hallitus mahdollisimman nopeasti.

Kääntyykö itseään vastaan?

Vaaleihin on aikaa vielä vajaat kolme kuukautta, joten liikahdukset puolueiden kannatuksessa ovat täysin mahdollisia. Paljon on kiinni siitä, miten puheenjohtajat onnistuvat vaalitenteissä.

On myös se mahdollisuus, että kolmen puolueen suhtautuminen perussuomalaisia kohtaan kääntyy Purran joukkojen hyväksi. Mitä enemmän puoluetta vieroksutaan, sitä enemmän voi sataa ääniä laariin. Jos näin käy, niin sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tekivät virhearvion.

Keskusta hakee luottamusta

Hallitusneuvotteluissa voi käydä niinkin, että keskusta on jälleen vaa’ankielen asemassa kuten neljä vuotta sitten. Puolue oli jäämässä kiltisti oppositioon heikon vaalimenestyksen takia, mutta toisin kävi.

Suosio on laskenut edelleen, eikä kymmenen prosentin luvuilla ole hinkua uuteen hallitukseen. Saarikkokin tämän vahvisti, vaikka ei ketään sulkenutkaan pois mahdollisista kumppaneista. Hänen mukaansa keskusta tarvitsee lisää luottamusta suomalaisilta voidakseen toimia hallitusvastuussa.

Rkp on yleensä ollut se pienpuolue, joka menee joka hallitukseen, oli kokoonpano sitten mikä tahansa. Tällä kertaa sielläkin rivit rakoilevat. Osa ei halua perussuomalaisten kelkkaan.

Kun asetelmat ovat nämä, niin poliittinen jännitysnäytelmähän sieltä on tulossa. Ja vaikka paneeleissa luvataan äänestäjille kaikkea mahdollista, niin hallitusohjelma on kompromissi. Tässäkin valossa omaan karsinaan vetäytyminen ja yhden puolueen sulkeminen ulkopuolelle näyttää erikoiselta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut