Maahan vatsalleen painaminen voi johtaa äkkikuolemaan, varoittaa oikeuspsykiatri

Äkillinen maahan vatsalleen painaminen ja käsien asettaminen selän taakse voivat vaikuttaa hengityksen ja sydämen virtauksen heikkenemiseen, kertoo oikeuspsykiatri Kari Ojala.

Espoossa kauppakeskus Ison Omenan edustalle oli tuotu kukkia ja kynttilöitä 8. tammikuuta.

11.1. 21:10

Aamulehti

Espoossa Iso Omena -kauppakeskuksessa viime lauantaina tapahtunut kuoleman­tapaus on kuohuttanut laajasti. Kauppakeskuksessa liikkunut nainen kuoli vartijoiden otettua hänet kiinni ja painettuaan hänet maahan.

Keskiviikkona saatiin lisätietoa. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavausraportin alustavan lausunnon mukaan nainen ei menehtynyt tukehtumalla. Poliisi ei kerro kuolinsyytä, sillä tiedot ovat salassa pidettäviä.

Maahan vatsalleen rajoittamiseen liittyy kuitenkin äkkikuoleman riski. Lääkärilehti kertoo, että Kuopiossa sijaitsevan Niuvanniemen sairaalassa luovuttiin päällekäyvän potilaan rajoittamisesta vatsalleen jo kymmenisen vuotta sitten.

Lehti on haastatellut oikeuspsykiatri Kari Ojalaa, joka jäi hiljattain eläkkeelle sairaalan johtavan lääkärin virasta. Aamulehti tavoitti Ojalan keskiviikkoiltana. Ojala korostaa, että kuoleman riskissä yhdistyy monta tekijää.

”Jos ihminen pakotetaan maihin ja vatsalleen, niin hengitys ja sydämen virtaus voivat heikentyä varsinkin, jos kädet ovat selän takana”, Ojala sanoo.

Kysymys ei ole tukehtumisesta, mutta hengityksen ja sydämen toiminnan heikentyminen voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriön tai sydämen pysähdyksen. ”Lisäksi stressi ja adrenaliinimyrsky sekä äkillinen liike maahan voivat pahentaa tilannetta. Jos kyseessä on tukeva ihminen, niin hänellä riski voi olla suurempi.”

Koronapotilas vatsallaan

Ojala huomauttaa, että toisaalta on tilanteita, joissa tällainen asento on koettu hyväksi. ”Vatsallaan makuutusta käytetään vaikeissa hengityssairauksissa, esimerkiksi koronassa. Hengitysfunktion kannalta tämä asento onkin sellaisessa tilanteessa edullisin. Voidaan siis sanoa, ettei vatsallaan makaaminen ole joka kerta pahasta.”

Ojala muistuttaa, miten vuosikymmeniä on puhuttu vauvojen kätkytkuolemista ja mekanismista, joka niihin vaikuttaa.

”On pohdittu, liittyykö kätkytkuolema jotenkin vatsalla nukuttamiseen. Vatsa-asento ei ole siis riskin kannalta yksiselitteinen asia, mutta ylipäätään voimankäyttö, stressitilanne ja muut altistavat tekijät voivat kasvattaa riskiä.”

Oma riskinsä on myös lääkityksellä. Tätäkin puolta mietittiin tarkasti, kun Niuvaniemen sairaalassa otettiin uudet tavat käyttöön.

Uudet keinot

Ojala ei tiedä tapausta, jossa potilas olisi maahan viemisen jälkeen saanut kohtauksen, tai jopa kuollut Suomessa. ”Meillä ei ole tiedossa suoranaista rajoittamis­tilanteeseen liittyvää tapausta. Toki sydänoireista kärsiviä meillä joskus on, mutta se on luonnollista, kun ottaa huomioon potilasmäärät ja hoitovuodet.”

Uudet rauhoittamismenetelmät otettiin käyttöön sairaalan entisen johtavan lääkäri Eila Tiihosen tekemällä päätöksellä 2012. Ojala kertoo, että taustalla oli yhdysvaltalaiset tapausselostukset. Niiden mukaan nuoriakin ihmisiä oli menehtynyt kiinnipitotilanteissa.

”Siihen aikaan oli useita fyysisen väkivallan rajoittamisen koulutusohjelmia henkilökunnalle. Silloin tätä makuulle vientiä opetettiin aika paljon. Toki ohjelmassa oli paljon muutakin.”

Kylkiasento vaihtoehtona

Ojala muistelee, että menetelmien muutos herätti keskustelua. ”Henkilökunta kysyi, että jos tätä välinettä ei ole enää käytettävissä, miten työntekijät pärjäävät aggressiivisen potilaan kanssa.”

Koulutusohjelmaa muutettiin radikaalisti. ”Haimme vaihtoehtoisia tapoja. Painotimme voimakkaammin sellaista lähestymistä, missä ei tarvitsisi mennä fyysisesti kiinni rauhoittamis­tilanteessa. Toinen tapa oli se, että jos potilas joudutaan viemään maahan, niin tekniikka olisi sellainen, että potilas olisi kyljellään.”

Tosin tämäkään ei ole riskitöntä.

”Siihen voi liittyä tukirangan ongelmia, kuten venähdyksiä, eikä tätä uutta liikettä ole niin helppo omaksua. Kyljelleen vieminen ei myöskään anna kiinnipitäjälle niin vahvaa otetta. Mutta näillä olemme menneet ja pärjänneet.”

Jos eteen osuu on osunut hankalia tapauksia, sairaala on turvautunut virkavallan apuun. Näin on kuitenkin käynyt harvoin.

Ojala sanoo, että kokemukset menetelmämuutoksesta ovat olleet hyvät, koska uudet konstit ovat tepsineet. ”Rauhoittava keskustelu, lääkkeiden tarjoaminen ja tilanteen seuraaminen matkan päästä ilman, että potilas vahingoittaisi itseään tai toisia ovat keinoja, joita toteutamme.”

Riski pitää ottaa tosissaan

Vartijoiden koulutus on lyhyt. Ojala sanoo, ettei hän missään tapauksessa arvostele vartijoiden koulutuksen pituutta. ”Lähtökohtani tähän keskusteluun on se, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, että tällainen riski kiinniotossa ja makuulle taltuttamisessa on.”

Hän jatkaa, että jos henkilö on jouduttu ääritilanteessa viemään makuulle vatsalleen, niin tämän pitäisi olla mahdollisimman lyhytaikaista. Edelleen jos näin pitää toimia, hengityksen ja tajunnan seuraamisen pitäisi olla erityisen tarkkaa.

”Haluan tuoda esille sen, että tämä karmea riski tunnistettaisiin.”

Ojala heräsi ongelmaan, kun Ison Omenan kuolemantapauksesta kirjoitetaan, että vartijat ovat toimineet ohjeistuksen mukaan. ”Näin voi ollakin, en sitä sano, enkä missään nimessä arvostele vartijoita. Mutta niiden, jotka heitä kouluttavat ja ohjeistaa, pitäisi pohtia myös tätä riskiä.”

Entä vatsalla nukkuminen yleensä, pitäisikö sitä välttää? Ojala antaa huojentavan vastauksen. ”Käsitykseni on, ettei tarvitse olla huolissaan. Tosin en oikeuspsykiatrina osaa ottaa tarkasti kantaa. Ja niin kuin on tullut esille, niin hengitysvaikeuksista kärsivää koronapotilastakin makuutetaan vatsallaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut