Tamperelainen työmarkkina­pomo Minna Etu-Seppälä on käynyt urallaan satoja neuvotteluita – Nyt hän ennakoi miten käy, jos palkkoja nostetaan reippaasti

Tilanne on huolestuttavan samankaltainen kuin vuonna 2007, jonka seurauksena kustannuskilpailukyky menetettiin. Sitä emme halua, sanoo Minna Etu-Seppälä.

Tamperelainen Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä kuvaa itseään suorasanaiseksi neuvottelijaksi, joka ei halua piilotella asioita.

4.1. 6:00

Aamulehti

Minna Etu-Seppälä on käynyt yli kaksikymmentä vuotta kestäneen uransa aikana satoja työelämään ja työehtoihin liittyviä neuvotteluita. Tamperelainen työmarkkinajohtaja on työskennellyt työnantajien leirissä vuodesta 2001 lähtien.

Etu-Seppälä aloitti opintojen jälkeen vuonna 2001 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitossa. Maailma näytti silloin erilaiselta, neuvoteltiin tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta.

”Muistan työnantajaporukan palaverin hallituksen kokoushuoneessa. Siellä oli kokolattiamatto ja plyysipenkit. Pääneuvottelijoilla oli isot sikarit suussa ja istuimme pölypilven keskellä käymässä läpi neuvottelutilannetta.”

Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt Kemianteollisuus ry:llä työmarkkinajohtajana edustamassa neuvottelupöydissä lähes neljääsataa jäsenyritystä, kuten esimerkiksi öljynjalostaja Nestettä, Nokian Renkaita ja Kiiltoa.

Nyt käynnissä on tes-neuvottelut Teollisuusliiton, ammattiliitto Pron sekä Ylempien toimihenkilöiden YTN:n kanssa. Teollisuusliiton kanssa neuvottelut alkoivat 14. marraskuuta ja Pron kanssa 25. marraskuuta. Pöydällä ovat palkankorotusten lisäksi myös muut tes-asiat. Syyskuussa osapuolet neuvottelivat pelkistä palkankorotuksista, tuloksetta. Jos sopu palkoista olisi silloin syntynyt, työehtosopimus olisi ollut voimassa vielä vuoden 2023.

Lue lisää: Kemianteollisuudessa ei saatu sopua ensi vuoden palkankorotuksista – uudet tes-neuvottelut alkavat

”Pitää saada takaisin jotain”

Työmarkkinaneuvotteluihin valmistautuminen alkaa Etu-Seppälän mukaan keskusteluilla yritysten kanssa. ”Haarukoimme yritysten tilannetta, kilpailijamaita ja kustannuskilpailukykyä, josta meidän pitää pitää huolta.”

Etu-Seppälän mukaan neuvotteluissa menee paljon aikaa siihen, että erilaisten esitysten hintalappuja lasketaan. ”Jos jostain tekstiesityksistä tulee yrityksille kustannuksia, niin niiden pitää olla siedettäviä. Sen lisäksi pitää saada takaisin myös jotain.”

Neuvottelukierroksilla rahasta eli palkoista neuvottelut hoidetaan Etu-Seppälän mukaan yleensä vasta tekstiosuuksien jälkeen. Tälläkin kierroksella molemmissa neuvotteluissa Teollisuusliiton ja Pron kanssa tekstiosuudet on jo saatu valmiiksi. Vielä väännetään palkoista.

”Minäkin tästä sitten häivyn”

Etu-Seppälä kuvaa itseään suorasanaiseksi neuvottelijaksi, joka ei halua piilotella asioita. ”Pyrin siihen, että jokaisen tavoitteita kunnioitetaan. Jokainen saa esittää vaikka mahdottomia asioita. Kuuntelen perusteet ja kunnioitan esitystä. Eri asia on sitten, mihin lopputulokseen päädytään.”

Etu-Seppälä kertoo olleensa nuorempana mukana kokeneemman kollegan kanssa työehtosopimusneuvotteluissa. Ennen kuin kaksikko ehti avata edes suutaan, ammattiliiton johtaja alkoi haukkua yrityksiä. Etu-Seppälä kertoo kollegansa napanneen paperit kainaloonsa ja poistuneensa paikalta.

”Jäin yksin ammattiliittojen edustajien kanssa. Totesin vaan, että kai minäkin tästä sitten häivyn”, Etu-Seppälä naurahtaa.

Yhdeksi vaikeaksi neuvotteluksi Etu-Seppälä kertoo vuoden 2019–2020 neuvottelut, joissa työntekijäpuolen yksi päätavoitteista oli kiky-tuntien poistaminen. Sellaisina hetkinä hyvät henkilökemiat ja neuvottelusuhteet ratkaisevat paljon.

”Jos rupeat tutustumaan toiseen vasta vaikealla hetkellä, toinen ei tiedä, voiko sinuun luottaa. Pitää ensin nähdä kovimman kautta se, mistä osapuolet on tehty.”

”On parempi käydä huolella läpi asiat”

”Työmarkkinapuolella asiat muuttuvat hitaasti toisin kuin yritysmaailmassa. Meidän pitäisi pysyä tahdissa mukana.”

Etu-Seppälän mukaan esimerkiksi keskimääräiset työajat voisivat parantaa yritysten kilpailuetua globaaleilla markkinoilla. Tällöin työtunteja tehtäisiin enemmän silloin kun töitä on paljon ja vähemmän kun töitä ei ole.

”Työehtosopimusten rakenteet ovat vanhoja, jotkut vuosikymmenten takaa. On ihan varma, että rakenteissa löytyy uudistettavaa tai pelivaraa, että paikallisesti voitaisiin sopia toisin.”

Lue lisää: Nuoria houkutellaan nyt töihin uudella mallilla, jossa palkka nousee näyttöjen perusteella – Näin se otetaan käyttöön Nokian Renkailla

Tuttu hotellihuone

Neuvottelukierrokset voivat joskus kestää useita kuukausia. Miksi?

Vaikeista asioista väännetään pidempään, mutta Etu-Seppälän mukaan aikaa vie myös tulkintaeroista keskustelu. ”Välillä tuntuu, että sopimisen jälkeen ei tiedetä, ollaanko sovitusta samaa vai eri mieltä. On parempi käydä huolella läpi asiat neuvottelupöydässä.”

Neuvottelutuloksen jälkeen kemianteollisuuden osapuolet sopivat yleensä yhdessä sen, mitä sopimuksesta viestitään ulos. ”Media usein tykkäisi, että osapuolilla sukset olisivat ristissä.”

Työmarkkinajohtajana tamperelainen Etu-Seppälä on harvinaisuus, sillä hänen kollegansa asuvat pääasiassa etelässä. Tapparan faniksi tunnustautuvalle Etu-Seppälälle pitkälle yöhön venyvät neuvottelut tarkoittavat myös usein öitä Helsingissä.

”2005 vuodesta lähtien olen neuvotteluiden aikana yöpynyt samassa hotellissa Kasarmintorin reunalla. Nykyään kun soitan sinne, minulta kysytään, otanko saman huoneen kuin aikaisemmin ja että ovatko neuvottelut alkaneet.”

Työmarkkinajohtajat eivät juurikaan lepää juhlapyhinä, jos neuvottelut ovat vaiheessa. ”Ammattiliiton edustajien kanssa välillä kyselty, että vietetäänkö joulukin yhdessä. Välillä on haastava ennustaa, milloin pääsee kotiin.”

Inflaatio myös yrityksissä

Paljonko sopiva palkankorotus tällä kierroksella sitten olisi?

Siihen Etu-Seppälä ei halua ottaa kantaa. Pelkkä kova inflaatio, joka syö kuluttajien ostovoimaa, ei riitä hänelle perusteluksi palkankorotuksille. ”Hinnat ovat nousseet kuluttajien lisäksi myös yrityksillä”

Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila totesi liiton lehdessä, että taantumasta puhuminen on työnantajien intressi ja että teollisuuden tilauskirjat ovat paksut.

Etu-Seppälän mukaan tämän vuoden talousnäkymät ovat sumuiset. Tällä hetkellä mennään koko ajan alaspäin, hän sanoo. ”Tilanne on huolestuttavan samankaltainen kuin vuonna 2007, jonka seurauksena kustannuskilpailukyky menetettiin. Sitä emme halua.”

Vuonna 2007 kokoomus lupasi vaaleissa ”Sari Sairaanhoitajalle” tuntuvat palkankorotukset ja lopulta tehdyt työehtosopimukset korottivat palkkakustannuksia kunta-alalla noin 12 prosenttia kahden vuoden aikana.

”Jos reippaita korotuksia sovitaan, jolloin voi mennä muutenkin huonosti, voi se myös jouduttaa yritysten vaikeaa tilannetta ja sitä että turvaudutaan lomautuksiin tai irtisanomisiin ja luukkuja laitetaan kiinni joksikin aikaa.”

Kuka?

Minna Etu-Seppälä

Tamperelainen Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Palvelualojen työnantajat Paltalla, Elinkeinoelämän keskusliitolla, Teknologiateollisuudella ja Neste Shippingillä.

Syntynyt Lahdessa, muuttanut yksivuotiaana Tampereelle. Aloitti työuransa Helsingissä ja muutti takaisin Tampereelle vuonna 2005.

Asuu Onkiniemessä yhdessä kuusivuotiaan lapsensa ja avopuolison kanssa.

Oikeustieteiden kandidaatti Lapin yliopistosta.

Harrastaa tennistä ja kannattaa Tapparaa.

Ruotsilla kilpailuetu

Kemiateollisuus on henkilöstömääräänsä merkittävämpi vientiteollisuuden ala. Etu-Seppälän mukaan vientivetoista työmarkkinamallia pitäisi jatkossakin noudattaa. Mallissa vientiliitot määrittelisivät palkankorotusten maksimin. Viime aikoina palkkajohtajana on ollut kuitenkin julkinen sektori. Kuntatyöntekijöiden viisivuotinen palkkaohjelma nostaa palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.

Kuinka paljon kunta-alan sopimus vaikuttaa neuvotteluihin tällä hetkellä? ”Aistin, että toinen puoli sinnepäin katselee. Jos työmarkkinoilla joku jotain saa, seuraavat haluavat enemmän.”

Etu-Seppälä toivoo, että vientiliittojen neuvottelutulos saisi työmarkkinatilanteen rauhoittumaan. Jos prosentit nousevat liian korkeiksi, molemmat osapuolet joutuvat kantamaan siitä vastuun, hän sanoo.

Saksa on yksi Suomen merkittävimmistä kilpailijamaista. Maan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall, pääsi marraskuussa sopimukseen, joka nostaa palkkoja 8,5 prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana.

Miksei palkankorotus voisi olla Suomessa saman suuntainen? Saksassa ei Etu-Seppälän mukaan korona-aikana tehty palkankorotuksia, vaan työntekijöille maksettiin kertakorvauksia. Nyt palkkoja korotetaan kerralla enemmän ja viime vuosiin suhteutettuna nyt Saksan metalli- ja elektroniikkateollisuudessa sovitut korotukset ovat noin kahden prosentin luokkaa, Etu-Seppälä sanoo.

Toisella kovalla kilpailijamaalla Ruotsilla on etulyöntiasema, sillä naapurimaan teollisuuden työehtosopimukset umpeutuvat vasta maaliskuun lopussa. ”He pystyvät rauhassa katselemaan tammi- ja helmikuun ajan, että mihin epävakaa taloustilanne menee”, Etu-Seppälä sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut