Suomessa on kuollut tänä vuonna niin paljon ihmisiä, että pahempaa on nähty viimeksi sotavuosina – Professori löytää kaksi syytä

Korona oli tänä vuonna tuhansien suomalaisten kuoleman taustalla, mutta poikkeuksellisen korkeaa kuolleisuutta selittää myös väestön ikääntyminen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli 57 659 ihmistä vuonna 2021, mutta tänä vuonna luku kivunnee yli 60 000:een. Sitä kor­keampi luku on nähty viimeksi jatkosodan aikana vuonna 1944, jolloin ihmisiä kuoli yli 70 000. Kuva vainajien säilytystilasta Helsingissä.

30.12.2022 16:20

Aamulehti

Suomessa kuoli vuoden 2022 tammi-marraskuun aikana 4 685 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.

Vuoden päätteeksi ihmisiä on todennäköisesti kuollut enemmän viimeksi sotavuonna 1944.

Korkeaa kuolleisuutta selittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan kaksi asiaa, korona ja väestön ikääntyminen.

Ikääntyminen selittää hänen mukaansa ylikuolleisuudesta hieman yli kolmanneksen, loput kaksi kolmasosaa johtuu joko suoraan tai välillisesti koronasta.

Koronapandemia jylläsi Suomessa myös vuonna 2021, mutta silloin kuolleisuus ei ollut yhtä korkeaa kuin tänä vuonna.

Se johtuu Gisslerin mukaan siitä, että koronatapauksia on muun muassa herkemmin tarttuvan omikron-variantin myötä tänä vuonna niin paljon enemmän.

”Aiemmin puhuttiin viikoittain tuhansista tartunnoista, sitten kymmenistä tuhansista.”

”Vaikka omikron-variantti on oireiltaan huomattavasti lievempi ja kuolleisuus on vähäisempää, tapausten suuren määrän vuoksi myös kuolemia on enemmän”, Gissler jatkaa.

Tänä vuonna suoraan koronasta johtuvia kuolemia ja kuolemia, jossa korona on ollut myötävaikuttavana tekijänä on THL:n alustavien tietojen mukaan 4 962, kun vuonna 2021 niitä oli 1 063.

Kuolleisuus nousee merkittävästi

Kuolleisuutta mitataan yleisellä kuolleisuusluvulla, jossa kuolleiden vuosittainen määrä jaetaan keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella. Viime vuonna kuolleisuusluku oli 10,4, tämän vuoden luvuksi Gissler ennustaa 11,3.

Kuolleisuus tulee siis nousemaan 8,5 prosenttia. Muutamana edellisenä vuotena kuolleisuus on noussut 3 prosenttia vuodessa.

”Jos luku ikävakioidaan, luku on 6,2 prosenttia, joka on historiallisesti korkea luku, mutta kansainvälisesti aika matala, kun verrataan muihin maihin näinä koronavuosina.”

Eniten kuolleisuus on noussut yli 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä.

”Sitä nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus on pysynyt samana vuodesta 2018 alkaen.”

Korona vaikuttaa usealla tavalla

Korona lisää Gisslerin mukaan kuolleisuutta kolmella eri tavalla. Ensinnäkin ihmisiä kuolee suoraan koronatautiin, toiseksi korona voi olla kuolemassa vaikuttavana tekijänä.

”Ennen influenssaepidemiat aiheuttivat kuolemia, mutta tänä vuonna se on korona.”

Kolmanneksi korona on voinut vaikuttaa esimerkiksi niin, ettei lääkäriin ole päässyt yhtä helposti kuin ennen tai koronan pelon vuoksi ei ole uskallettu mennä lääkäriin.

”Koronaepidemian alussa syöpäseulontoihin osallistuttiin vähemmän ja sen takia syöpiä diagnosoitiin vähemmän. Syöpä on näin ollen voinut edetä normaalia pidemmälle ja aiheuttaa kuoleman.”

Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole ennen kuin Tilastokeskus julkaisee vuoden 2022 kuolemansyytilastot noin vuoden päästä.

Kohti normaalia

Suomen väestö ikääntyy, joten myös kuolleita tulee olemaan vuosi vuodelta enemmän.

”Keskikuolinikä on noussut, mutta vääjäämättä kuolemia tulee enemmän, varsinkin, kun sodan jälkeen syntyneet alkavat olla kahdeksankymppisiä ja eniten kuolee 85–89-vuotiaita.”

Tämän vuoden korkeista kuolleisuusluvuista Gissler ei ole erityisen huolissaan. Vuoden ensimmäinen vuosipuolisko oli hänen mukaansa koronakuolemien suhteen pahin, ja nyt mennään jo kohti normaalia.

”Kokonaisuudessaan kannattaa olla huolissaan Suomen väestörakenteesta. Vanheneva väestö vaikuttaa negatiivisesti huoltosuhteeseen, ja tänä vuonna syntyneiden määrä tulee selvästi vähenemään edellisvuodesta.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut