Puolustus valittanee vielä Puolustusvoimien roolista Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä – onko syyttäjän ratkaisuvaltaa siirtynyt Puolustusvoimille?

Asianajajan mukaan syytteessä oleva turvallisuussalaisuuden paljastaminen on uhriton rikos.

27.12.2022 11:58

Helsinki

Helsingin Sanomien toimittajien puolustus valittanee Puolustusvoimien roolista Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä. Asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että käräjäoikeuden päätös antaa oikeudenkäynnissä Puolustusvoimille asianomistajan eli epäillyn rikoksen uhrin asema on kritiikille altis.

”Se on asia, johon voi hakea muutosta pääasian ratkaisun yhteydessä riippumatta siitä, miten pääasia ratkeaa, ja pidän mahdollisena, että sitä tullaan testaamaan muutoksenhakutuomioistuimessa”, Kotiranta sanoo STT:lle.

HS:n Viestikoekeskus-uutisointia koskeva oikeudenkäynti päättyi aiemmin tässä kuussa. Asiassa odotetaan tuomiota tammikuun lopulla.

Oikeudenkäynnissä on kyse joulukuussa 2017 julkaistusta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta juttusarjasta, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.

Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. He kiistävät syytteen.

Puolustus katsoo, ettei Suomen ulkoinen turvallisuus ole Puolustusvoimien omistama oikeushyvä, vaan sen haltija on kollektiivisesti Suomen valtio. Kotirannan mukaan turvallisuussalaisuuden paljastamisessa on kyse niin kutsutusta uhrittomasta rikoksesta.

”Asetelma perustuu yhteisen julkisen intressin suojaamiseen, ja se ei kuulu kenellekään yksittäiselle viranomaiselle”, Kotiranta sanoo.

"Asianomistaja on tietenkin sitä mieltä, että on tapahtunut rikos"

Ongelmallisen tilanteesta tekee Kotirannan mukaan myös se, että asianomistajan aseman ohella Puolustusvoimat on asian paras asiantuntija. Asianomistajalla on rikosasiassa todistajan tavoin totuudessapysymisvelvollisuus, mutta todistajaan verrattuna asianomistaja puhuu omasta näkökulmastaan ja omassa asiassaan, Kotiranta sanoo.

”Tämä on mielestäni se suurin ongelma syyttäjän näytössä, ettei meillä ole kuin asianomistajan kertomus. Johdonmukainen ja varmasti asiantunteva, mutta voiko asianomistajan kertomus olla objektiivinen kuten todistajalta edellytetään?”

Syyttäjä sanoi loppulausunnossaan, että toimittajiin kohdistuva syyte perustuu Puolustusvoimien asiantuntijalausuntoon. Kotiranta katsoo, että jos asia on sanatarkasti näin, tilanne antaa aiheen kyseenalaistaa syyteharkinnan riippumattomuuden.

”Lausuma siitä, että syytekynnys on ylittynyt asianomistajan taulukoiden tai asianomistajan näkemyksen perusteella – jos näin todella olisi, niin tosiasiallisesti syyttäjän ratkaisuvaltaa on siirretty asianomistajalle.”

Kotiranta toteaa, ettei syytekynnyksen ylittyminen saati syyllisyyskysymys voi mitenkään olla asianomistajan mielipiteellä ratkaistavissa.

”Se johtaisi siihen, että rikoslajista riippumatta syyte on nostettava, kun asianomistaja kertoo asiasta jotain uskottavasti. Asianomistaja on tietenkin sitä mieltä, että asiassa on tapahtunut rikos, ja se ei voi olla mikään ratkaiseva näyttö mistään.”

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ei halunnut ottaa Puolustusvoimien asemaan kantaa oikeudenkäynnin keskeneräisyyden vuoksi.

Aamulehti ja Helsingin Sanomat kuuluvat Sanoma-konserniin. Sanoma on uutistoimisto STT:n enemmistöomistaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut