Politiikan vuosi 2022 oli tulinen: sotaa, velkaa ja turvaa – Hallitus sammutteli kriisejään, mutta vei Suomen Natoon

Ennätyssuuri velkataakka painaa, mutta koronasta ehkä selvittiin, sote-alueet käynnistyvät ja Suomi valmistelee täysjäsenyyttään Natossa.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) joutui viime kesänä koville selvittäessään Fortumin tytäryhtiö Uniperin ongelmia. Puolustusministeri Antti Kaikkosella (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr.) puolestaan on pitänyt kiirettä Suomen Nato-jäsenyyden kanssa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) joutui vastaamaan median kysymyksiin bilekohustaan.

31.12.2022 6:00

Aamulehti

Vuoden lopussa moni media koostaa, miten mennyt vuosi rullasi politiikassa. On saatu lukea riidoista, tekemättä jätetyistä hankkeista, mutta myös venymisestä ja uudistuksista, joita on saatu maaliin.

Vuosi 2022 oli tätä kaikkea, mutta paljon muutakin. Vuosi jää muistiin erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen seurauksena tapahtuneesta Nato-hakemuksen jättämisestä.

Nato-päätös syntyi pian

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta on parjattu toraisaksi. Sitä se onkin, mutta kun kyse on Suomen turvallisuudesta, niin hallitus ja ulkopoliittinen johtomme ovat olleet varsin nopeasti samalla aaltopituudella. Yleinen ilmapiiri muuttui keväällä hyvin nopeasti Nato-myönteiseksi.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n laajassa kyselytutkimuksessa vuoden 2021 lopulla puolet vastaajista koki, että Suomen ei tulisi liittyä Naton jäseneksi. Vain neljännes suhtautui myönteisesti.

MTS uusi kyselynsä keväällä. Sen mukaan enää alle 20 prosenttia vastaajista kannatti sotilaallista liittoutumattomuutta. Nyt joulukuun alussa julkaistu tutkimus osoittaa, että tuki Suomen sotilaalliselle yhteistyölle Naton ja Yhdysvaltain kanssa lisääntyi räjähdysmäisesti. Yhteistyöhön Naton kanssa suhtautuu myönteisesti 86 prosenttia.

Puolustukseen satsataan

Puolustusmäärärahat on ollut aihe, josta on väännetty joka hallituskaudella. Armeijan mielestä rahaa ei ole koskaan tullut riittävästi, vasemmiston suunnasta rahoitusta on pidetty ylimitoitettuna.

Ukrainan sodan myötä Puolustusvoimat on saanut lisärahoitusta ja saa edelleen. Eipä ole paljon soraääniä kuulunut. Omaan puolustukseen satsaaminen on erityisen tärkeää.

Vielä muutamia vuosia sitten tavanomaisin asein käytävää sotaa pidettiin epätodennäköisenä vaihtoehtona. Venäjä osoitti, että perinteinen sodankäynti on valitettavasti taas mitä ajankohtaisin. Siksi varustaminen ja entistä vahvemman pelotteen luominen on hyväksytty laajalla kansanrintamalla.

Suomi on tukenut aktiivisesti Ukrainaa lähettämällä aseapua. Siitäkin on saatu aikaan yksimielisyys. Aluksi aikataulu hieman tökki, mutta ei kovin paljon. Kun Suomi lähettää materiaalia Ukrainaan, niin samaa tahtia on täydennettävä omat varastot. Näin on tehtykin, ja se on onnistunut, kiitos lisärahoituksen.

Nyt hallitukselta ja viranhaltijoilta edellytetään venymistä ja hyviä neuvottelutaitoja, jotta Turkki ja Unkari saadaan ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyys.

Sota jättää jälkensä

Ukrainan sota on jättänyt jälkensä moneen muuhunkin. Maatalous oli kärvistellyt jo ennen sodan alkamista tuotantopanosten kohonneiden hintojen takia. Keväällä ne alkoivat nousta lisää. Suomessa herättiin aitoon pelkoon huoltovarmuudesta ja koko alan mahdollisuuksista.

Hallitus rustasi kustannuskriisiin pelastuspaketin, jonka loppusumma oli 300 miljoonaa euroa. Loppuvuotta kohden tuli tarve uudelle paketille. Suoraa tukea tarvitsisivat ne viljelijät, joilla on vaikeuksia lannoitteiden ja sähkön hintojen nousun vuoksi. Lannoitteiden kalleus kolahtaa erityisesti viljatiloille, kun taas sähkön hinta karjatiloille.

Hallitus lupasikin ennen joulua, että se valmistelee maataloudelle erillisen tuen helpottamaan esimerkiksi kohonneita sähkökustannuksia. Hyvä niin.

Sähkön karannut hintataso on ollut kestoaihe viime ajat. Hallitus teki aiemmin syksyllä verotuksellisia viilauksia ja tukipaketteja, mutta vasta tässä kuussa se sai aikaan paketin, jota kimpaantunut kansa odotti. Kansalaisen talvikuukausien sähkölaskuja hyvitetään.

Lue lisää: Tällainen on kuluttajien sähkötuki: omavastuu 100 euroa kuussa, tukikatto 700 euroa

Tuen kokonaismäärä on enintään 400 miljoonaa euroa alustavan laskelman mukaisesti. Tuki maksetaan könttäsummana siten, että se on tarkoitettu helpottamaan neljän talvikuukauden sähkölaskuja.

Energiakriisi iski lujaa maatalouteen. Kasvihuoneviljelmistä suuri osa jätettiin viljelemättä sähkön hinnan takia. Hallitus lupaili tukipakettia jouluviikolla. Kuva Kangasalta Lahtelan puutarhasta 16. joulukuuta.

Uniper, surullinen tytär

Keskellä kesää Suomi on tunnetusti hiljentynyt, mutta tänä vuonna energiayhtiö Fortum ja sen tytäryhtiö Uniper saivat aikaan vipinää. Uniperin vaikeudet ovat peräisin energiakriisistä, joka alkoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Vaikka myöhemmin kesällä saatiin aikaan pelastuspaketti, niin asiantuntijoiden mukaan suomalaiset veronmaksajat ovat hävinneet miljardeja euroja.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) joutui viime kesänä koville selvittäessään Fortumin tytäryhtiö Uniperin ongelmia.

Bilekohu nostatti mylläkän

Kesän mittaan vaikeat asiat jäivät hetkeksi taustalle, kun mediaan levisi pääministeri Sanna Marinista (sd.) otettuja rentoja kuvia. Kansa näki Marinista toisenlaisen puolen.

Tämän jälkeen alkoi levitä julkisuuteen kuvia Kesärannassa pidetyistä yksityisbileistä ja myöhemmin videoita, joissa pääministeri juhlii villisti julkkisystäviensä kanssa.

Kirjoittelu pääministerin juhlimisesta kesti viikkoja, ja uutiset levisivät myös rajojen ulkopuolelle. Marin totesi olevansa vain ihminen. Hän myös viestitti, ettei yhtäkään pääministerin työtehtävää ole jäänyt hoitamatta sen vuoksi, että hän on viettänyt iltaa ystäviensä kanssa. Jupakka alkoi vähitellen laantua.

Suomen kesä vielä kauneimmillaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) tulossa median eteen vastaamaan kysymyksiin, joita bilekohu aiheutti.

Saamelaiset riidanaiheena

Syksyllä riidanpoikanen saatiin aikaiseksi saamelaiskäräjälaista. Keskusta oli sitä mieltä, että pääministeri toi eduskuntaan lain, vaikka keskusta vastusti sitä. Lakiluonnoksessa herätti närää erityisesti se, kenet voidaan jatkossa määritellä saamelaiseksi.

Kaikkea muuta kuin juhlaa

Hallituskauden vedellessä viimeisiään ilmapiiri usein tulehtuu ja lähtee laukalle. Marinin hallituksessa yhteentörmäyksiä on riittänyt tänäkin vuonna. Se ei ole yllätys, sillä etukäteen tiedettiin, että keskustan tie vihervasemmistolaisessa hallituksessa voi olla kaikkea muuta kuin juhlaa.

Keskusta on ollut tukkanuottasille etenkin vihreiden kanssa. Välillä näytti siltä, että vanha punamulta-akseli eli keskusta ja sdp ovat löytäneet yhteisen sävelen. Keskustan hallituslähteiden mukaan esimerkiksi aluepolitiikan hoito sujui näiden kahden välillä hienosti.

Nyt tänä vuonna meno alkoi tökkiä kunnolla, kun hallitus heräsi siihen, että EU:n komissio vaatii Suomea ennallistamaan metsiään vuoden 1952 tasolle. Alkuperäinen esitys oli kolkko. Esitystä viilattiin ja hallituspuolueet olivat sen takana. Eduskunnan suuresta valiokunnasta esitys tuli ulos lähes yksimielisenä. Vain perussuomalaiset olivat enää tyytymättömiä.

Keskusta lipesi

Heti perään iski luonnonsuojelulaki, jonka hallitus oli jo tuonut eduskuntaan. Keskusta näki esityksessä kuitenkin sudenkuoppia, joista suurin oli metsänomistajan oikeusturva. Keskusta äänesti opposition esityksen puolesta, ja tämä kanta voitti eduskunnassa.

Hallitus alkoi jälleen horjua, ilkeät kärjet lentelivät, mutta tästäkin jamasta selvittiin, vaikkakaan ilmapiiriä se ei vahvistanut.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (oik.) täräytti marraskuussa, ettei olo ole kotoisa hallituksessa. Hyinen ilmapiiri on välittynyt kansalaisille jo pitkään. Vierellä pääministeri Sanna Marin (sd.)

Poikkeukselliset ajat

Hallituksen päätöksentekoa on kuvailtu riitaisuuden lisäksi poukkoilevaksi. Sitä se on monen silmissä varmasti ollutkin, mutta ajatkin ovat poikkeukselliset. Suomi on selvinnyt koronasta suhteellisen kuivin jaloin. Tänä vuonna voimavaroja on mennyt turvallisuutemme lisäämiseen ja energiakriisistä johtuneiden palojen sammuttamiseen.

Moni hanke on siirretty kylmästi sivuun, koska on katsottu, ettei yhteistä linjausta voida saada aikaan. Näitä ovat esimerkiksi ansioturvan euroistaminen, jossa työttömyysturva sidottaisiin viikkotuntien sijaan kuukausituloihin. Myös niin sanottu arvonnousuvero on ollut hankala. Sillä pyritään ehkäisemään varakkaiden muuttaminen Suomesta matalan veron maahan.

Velkataakka lisääntyy

Rahanjano on ollut hallituskauden aikana kova, eikä se sammunut kuluvanakaan vuonna. Suomen valtion velkaantumistahdista on varoiteltu pitkään, eikä suotta.

Valtion velka oli marraskuun lopussa 141,6 miljardia euroa. Talousarvioesitys ensi vuodelle on kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. On arvioitu, että ensi vuoden lopussa valtion velan suuruus nousisi noin 156 miljardia euroon.

Hallitus on käyttänyt rahaa poikkeuksellisen avokätisesti. Taakka seuraaville hallituksille on suuri. Julkisen talouden kestävyys ei näillä velkanumeroilla palaudu yhden hallituskauden aikana.

Vaikka hallitus sai jo viime vuonna aikaan päätöksen sote-alueista, niin ne aloittavat vasta vuoden alusta. Aloitus vaatii lisää rahaa. On puhuttu sadoista miljoonista euroista.

Kun ynnää vuoden tapahtumia, niin kovin hyvää arvosanaa hallitus ei vuodesta saa, mutta jo sen pystyssä pysyminen monine kiemuroineen ja uhitteluineen on tyydyttävän arvosanan väärti. Eikä vähiten sen takia, että tänä vuonna Suomi johdatettiin Naton sateenvarjon suojaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut