Sähkötukineuvottelut: Näin valtio aikoo tukea kuluttajia

Neuvotteluissa oli esillä kolme mallia, joista kaksi voitaisiin saada käyttöön nopealla aikataululla.

19.12.2022 7:27 | Päivitetty 19.12.2022 18:47

Aamulehti

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi maanantaina iltapäivällä, että hallitus on esitellyt eduskuntapuolueille ensisijaisesti nyt kahta mallia, joilla korkeaa sähkönhintaa voitaisiin kuluttajille kompensoida.

Esillä ovat kertakorvaus, jossa marras-joulukuun sähkölaskuja korvattaisiin takautuvasti kuluttajille, nimenomaan kotitalouksille ja lisäksi joustomahdollisuus maksuaikoihin.

Kertakorvauksen sisällöstä käydään edelleen neuvotteluja ja Marinin mukaan vastauksia pitäisi olla vielä tämän viikon aikana. Keskustelua käydään esimerkiksi siitä, mikä olisi sähkölaskun alaraja ja yläraja ja mikä osuus kuluttajalle laskusta korvattaisiin. Suunnitteilla on myös kulutuskatto eli käytännössä se, miten paljon kotitalous sähköä kuluttaa.

”Ei kompensoida vaikka sitä, ääriesimerkkinä, että uima-altaita lämmitettäisiin, vaan korvataan erityisesti sitä, että esimerkiksi omakotitaloa lämmitetään sähköllä”, Marin avasi kulutuskaton tarkoitusta.

Marinin mukaan kertakorvauksen kompensoisi sähköyhtiö ja sitten valtio kompensoi summan yhtiölle.

Yksityiskohdat summien suuruuksista ovat kuitenkin edelleen auki, Marin muistutti.

Kertakorvauksen piirissä eivät olisi yritykset, vaikka pääministeri sanoi, että keskustelua jatketaan edelleen. Hallitus tiedostaa Marinin mukaan esimerkiksi pienten yritysten ja maatalouden vaikeudet korkean energiahinnan takia.

Maksujen joustavuudessa valtio olisi takaamassa osuuksia, jos sähkölaskujen maksuaikaa jaksotetaan. Tätäkin avustusmallia ollaan Marinin mukaan tarkentamassa.

Kolmas tukimalli liittyy sähköyhtiöiden kattohintoihin, mutta Marinin mukaan tämä vaatii pidempää valmistelua kuin kaksi edellistä.

Pääministerin mukaan tarkoituksena on, että avustusesitykset saataisiin tuotua eduskuntaan heti eduskunnan istuntotauon jälkeen tammikuussa.

”Paljon on avoimia kysymyksiä ja yritämme saada nopeasti vastauksia. Valmistelutyötä on tehty laajasti”, Marin sanoo.

Marin kuvaili ennen neuvotteluja, että kokonaisuus on mittava ja kallis.

Marin muistutti, että hallitus päätti jo syksyn budjettiriihessä toimista, mutta on nyt arvioinut, että ne eivät välttämättä riitä. Hallitus päätti tuolloin sähkön arvonlisäveron alentamisesta 10 prosenttiin, joka astui voimaan joulukuun alussa. Lisäksi päätettiin kotitalousvähennyksestä sähkölaskuille ja Kelasta haettavasta pienten kotitalouksien sähkötuesta.

Marinin mukaan jatkotoimia joudutaan tekemään esimerkiksi siksi, että Olkiluoto 3 ei ole käynnistynyt eikä tuota verkkoon sähköä sillä tavalla kuin odotettiin, ja koska muualla Euroopassa myös on mittavasti tehty erilaisia tukitoimia.

"Täysin levällään"

Oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä hallituksen maanantaina esittelemä kokonaisuus on täysin levällään.

"Tammi–helmikuun osalta ei annettu nyt mitään osviittaa, tuleeko kustannuksiin helpotusta. Samalla huolettaa se, jääkö nyt kokonaan sähköyhtiöiltä motiivi tehdä sellaisia ratkaisuja kuin esimerkiksi Helen on tehnyt”, Mykkänen sanoi kokouksen jälkeen.

Helenin uusi määräaikainen sähkön hinta on 20 senttiä kilowattitunnilta ja tämän päälle tulee oman kulutuksen ajoituksen mukainen vähennys tai lisäys.

"Meidän mielestä tässä olisi pitänyt suoraviivaisemmin yhdessä sähköyhtiöiden kanssa sopia hinnan kohtuullistamisesta ja katsoa sitten, tarvitaanko siihen joltain osin valtion rahaeriä kuten Fingridin pullonkaulatulojen käyttämistä.”

Mykkänen arvostelee myös sitä, että pääministeripuolue sdp:n lupaama kattohinta jäi kokouksessa täysin auki.

"Sitä ei ole ja sitä lähdetään nyt vasta valmistelemaan. Ei se tälle talvelle enää ehdi.”

Sdp ehdotti sähkön hintakaton asettamista alle 20 senttiin kilowattitunnilta. Vaihtoehtoisessa takuuhintamallissa sähköyhtiöt puolestaan tekisivät sopimuksia tiettyyn sovittuun hintaan.

Vasemmistoliitto on ajanut kesästä asti niin sanottua Norjan mallia. Se on suoraan sähkölaskuun vietävä tukimuoto, jossa taataan tietty määrä kohtuuhintaista sähköä kuluttajille.

"Joten jos nyt jonkun ajan päästä ollaan siinä tilanteessa Suomessa, että juuri tämä on se malli, joka toteutetaan, me olemme totta kai vasemmistoliitossa tyytyväisiä”, sanoi puheenjohtaja Li Andersson kokoukseen mennessään.

Kuluttajaliitto: Sähkön määräaikaiselle hintakatolle laaja kannatus

Valtaosa suomalaisista kannattaa sähkön hinnalle asetettavaa määräaikaista hintakattoa, ilmenee Kuluttajaliiton teettämästä kyselystä.

Hintakaton kannalla oli 78 prosenttia vastaajista. Jopa 85 prosenttia vastaajista kannatti sähkön hintaan puuttumista yhteiskunnallisin toimin.

Kyselystä myös selviää, että lähes 60 prosentille suomalaisista sähkön hinta aiheuttaa tällä hetkellä ainakin jonkin verran taloudellista ahdinkoa.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell nosti esille tarpeen sähkön hinnalle asetettavasta hintakatosta viime viikolla. Hänen mukaansa Kuluttajaliitto peräänkuulutti tehokkaita keinoja kuluttajien auttamiseksi jo loppukesästä.

"Näemme hintakaton yhtenä vaihtoehtona, sillä riittäviä toimenpiteitä kuluttajien auttamiseksi ei mielestämme muutoin ollut luvassa”, Beurling-Pomoell sanoo tiedotteessa.

Täydennys 19.12.2022 kello 18.46: Täydennetty artikkeliin kokoomuksen Kai Mykkäsen kommentit hallituksen esityksistä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut