Oppositiopuolueet kritisoivat hallituksen hidastelua ja menevät sähkökokoukseen hämmentynein mielin – ”Tämä koko asetelma on sangen outo”

Sähkötuessa tärkeää on kannustin sähkön säästämiselle ja tuen kohdentaminen sitä eniten tarvitseville, sanoo tutkija.

Perussuomalaisten Riikka Purra eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 14. joulukuuta 2022.

18.12.2022 19:13 | Päivitetty 18.12.2022 20:31

STT

Uudesta tuesta korkeista sähkönhinnoista kärsiville kotitalouksille on tarkoitus päättää vielä ennen joulua. Hallituksen sisällä on käyty asiasta neuvotteluja viikonlopun aikana, ja maanantaina aiheesta on tarkoitus järjestää parlamentaarinen kokous.

Oppositiopuolueissa kritisoidaan hallitusta yhtäältä päätöksenteon hätäisyydestä ja toisaalta hidastelusta toimien täytäntöönpanossa. Kokoushuoneen ovi ollaan puolueissa avaamassa hämmentyneissä tunnelmissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että uusi sähkötuki on ylipäätään tulossa. Maanantaisen kokouksen varsinainen tarkoitus sen sijaan on hänelle epäselvä.

”Pääministeripuolue on tehnyt oman esityksensä, niin ilmeisesti meiltä halutaan kuulla, että tuemmeko sitä. Tämä koko asetelma on sangen outo”, Purra sanoi STT:lle.

Esillä olleista vaihtoehdoista tässä tilanteessa parhaalta vaikuttaa Purran mielestä kotitalouksien hintakatto, joka rahoitettaisiin energian ylisuurten tuottojen windfall-verolla.

”Mutta oppositiopuolueilla ei ole sellaista virkamieskoneistoa, joka valmistelisi, laskisi ja selvittäisi näitä erilaisia malleja. Joten totta kai me olemme sen varassa”, mitä ministeriön laskelmat kertovat.

”Tämä ei ole Suomen johtamista”

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, ettei hänellä ole mitään ennakkotietoja hallituksen tulevista esityksistä tai ylipäätään koko maanantaisen kokouksen tarkemmasta agendasta. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että kokouksen kestoksi on ilmoitettu tunti.

”Useampien mallien monipuolinen tarkastelu ja vaikkapa kustannusvaikutusten läpikäynti, tuntuu että se on tunnissa aika vaikea tehdä. Etenkään kun emme ainakaan vielä ole saaneet mitään ennakkomateriaalia”, Essayah sanoi STT:lle sunnuntaina iltapäivällä.

Hän sanoi, ettei pysty ottamaan toistaiseksi millään tavalla kantaa mihinkään esillä olleisiin malleihin ilman taustatietoa.

”Ministeriöllä on kuitenkin ne ”laskenta-apparaatit” siellä, heillä on olemassa tilastot ja tieto. Niin olisi täysin kohtuutonta olettaa, että oppositiopuolueilla, joilta puuttuu kaikki tämän tyyppiset mahdollisuudet, että meidän pitäisi nyt tuoda se esitys pöytään.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen suomii hallitusta ja pääministeriä ”kohtuuttomasta aikailusta”.

”Tämä ei ole Suomen johtamista. Tuntuu, että hallitus on ryhtymässä tekoihin vasta nyt, kun ollaan 10 sentin päässä seinään ajamisesta”, vaikka 100 metriä ennen olisi voinut ohjata jo toiseen suuntaan.

Hän sanoo puolueen kannattavan sähkön hintakattoa, mutta toimien lasku ei saisi kaatua veronmaksajien niskaan.

”Lisäksi hintakattoon pitää kytkeä lämmityksen automaattinen kulutusjousto sähkökatkojen välttämiseksi, jotta 800 miljoonan arvoiset älymittarit, jotka olemme maksaneet verkkomaksuissa, eivät ole turhan panttina, kun niitä nyt kerrankin tarvitaan.”

”Myös windfall-vero on tarpeellinen, mutta tapa, jolla se esitetään tehtäväksi, näyttää olevan sellainen, joka karkottaisi investoinnit Suomesta Ruotsiin. Pitää rankaista sähköntuottajia ylivoitoista, mutta ammumme itseämme jalkaan, jos pysäytämme investoinnit ja siirrämme ne Ruotsiin”, Mykkänen sanoi STT:lle sunnuntai-iltana.

Framilla kolme eri ratkaisua

Vaihtoehtoisina tukimalleina on ollut esillä ainakin sähkön hintakatto, takuuhinta tai nykyisten tukikeinojen laajentaminen.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen toteaa, että Suomen on vaikea yksipuolisesti asettaa hintakattoa ja toisaalta se johtaisi varsin todennäköisesti ajoittain sähköpulaan.

”Jos muissa samaan pörssiin osallistuvissa maissa ei ole tällaista hintakattoa käytössä, niin kun hinnat ovat korkealla, se sähkö menee sinne”, ei Suomeen.

Takuuhintamalli, jossa sähköyhtiöt velvoitettaisiin tekemään sopimuksia tietyllä hinnalla, kuulostaa Laukkasen mielestä hintakattoa järkevämmältä mutta kalliilta. Lisäksi kiinteä takuuhinta poistaisi nyt pörssisähkössä olevilta asiakkailta kannustimen siirtää sähkönkäyttöään pois kulutushuippujen ajoista.

”Jos sen voisi sitoa aikaisempaan sähkönkulutukseen niin, että takuuhinta kattaisi vaikka vain 80 prosenttia vastaavan ajanjakson kulutuksesta aikaisempina vuosina, niin sitten siinä olisi kuitenkin kannustin säästää sähköä.”

Nykyisten tukikeinojen laajentamisessa olisi Laukkasen mukaan se hyvä puoli, että järjestelmä olisi jo valmiina. Toisaalta niihinkin liittyy monia ongelmia, kuten veronkevennysten liian hidas vaikutus. Laukkanen huomauttaa, että nämä ongelmat olisi aikanaan voitu välttää paremmalla valmistelulla.

”Nythän se valmisteltiin todella kovalla kiireellä ja taputeltiin budjettiriihessä valmiiksi. Ja sitten siinä kohtaa asiantuntijat median kautta kertoivat, että minkälaisia ongelmia siinä saattaa olla.”

Laukkanen arvosteleekin sitä, että hallituksen toimintaa sähkötuista päätettäessä on leimannut kiire niin syksyllä budjettiriihen yhteydessä kuin nytkin.

Tutkija: Tuessa muistettava kaksi asiaa

Laukkasen mukaan uudessa tukimuodossa on tärkeää ottaa huomioon kaksi asiaa: että se kannustaa sähkön säästämiseen ja että se kohdennetaan eniten korkeista sähkön hinnoista kärsiville.

Hän huomauttaa, että jos tuki ulotetaan koskemaan kaikkia kotitalouksia, se tulee valtiontaloudelle todella kalliiksi.

”Näissä julkisuudessa olleissa luvuissa on puhuttu miljardeista. Se tarkoittaa, että jostakin muualta leikataan tai veroja kiristetään tai valtio ottaa lisää velkaa”, Laukkanen sanoo.

”Tukea on varmasti vaikeaa kohdentaa täydellisesti, mutta ottaisin sellaisen epätäydellisen kohdentamisen riskin mieluummin kuin sen, että hyvin laajasti maksetaan tukea kaikille.”

Kannustin sähkön säästämiselle puolestaan Laukkasen mukaan tarvitaan, sillä ihmiset eivät muuten vähennä kulutustaan riittävästi.

”Kyllähän tästä on ihan valtavasti näyttöä, että sellainen toiminta, josta hyödyt päätyvät osittain muille ja kustannukset itselle, sitä ei tehdä niin suuressa määrin kuin olisi tarpeellista kokonaisuuden kannalta”, hän sanoo.

Päivitys 18.12.2022 kello 20.31: Juttu päivitetty kauttaaltaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut