Keskusta ehdottaa veroporkkanaa eläkeläisten töissä jatkamiselle – asiantuntijat epäilevät toimivuutta

Asiantuntijat suhtautuvat uusiin verokevennyksiin epäillen. Ehdotettu uudistus voisi saada osan jatkamaan työuraa, mutta eläkeiän nosto olisi järkevämpää.

Keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mukaan ajatuksena on kannustaa verotuksella niin, että se näkyisi eläkeikäisten kukkarossa. Kuva on otettu sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa marraskuussa.

17.12.2022 14:14

STT

Keskusta ehdottaa eläkeikäisille verokannustetta, jotta he jatkaisivat töissä pidempään. Keskusta on arvioinut, että tästä olisi taloudellisesta hyötyä niin eläkeikäisille kuin yhteiskunnallekin.

”Ajatuksena on, että laitetaan niin kova kannustin verotukseen, että se tuntuu käteen jäävässä tulossa kunnolla”, sanoo puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Veronkevennys tarkoittaisi sitä, että eläkeikäiselle työntekijälle jäisi enemmän nettotuloa kuin samasta palkasta ennen eläkeiän saavuttamista. Työuran jatkaminen kerryttäisi luonnollisesti myös enemmän eläkettä.

Samalla ratkottaisiin keskustan mukaan työvoimapulaa, joka johtuu ennen kaikkea siitä, että syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa.

Satasia enemmän käteen

Kyse olisi siitä, että eläkeikäistä verotettaisiin 20 prosenttia pienemmistä tuloista kuin työiässä. 3 000 euron kuukausiansiosta verotettava osuus olisi siten 2 400 euroa.

Keskustan esimerkkilaskelman mukaan 3 000 euroa tienaavalla jää verotuksen jälkeen nyt käteen karkeasti noin 2 200 euroa. Jos hän jatkaisi töissä eläkkeellejäämisiän jälkeen, käteen jäisi 2 450 euroa eli 250 euroa enemmän kuin työikäisenä.

”Vaikka vähennys annettaisiin, palkasta maksettava verokertymä sekä valtiolle että kunnille olisi selvästi parempi kuin eläkkeestä”, Lohi sanoo.

Keskustan tavoite on, että vuosikymmenen loppuun mennessä puolet suomalaisista käyttäisi kannustetta ja jatkaisi työelämässä saavuttaessaan alimman eläkeiän. Tällöin työmarkkinoille saataisiin keskustan arvioiden mukaan yli 20 000 henkilötyövuotta lisää.

Esitys verovähennyksestä on Lohen mukaan yksi keskeisimmistä työvoimapulaa ratkovista keinoista, joita keskusta tuo esille talousohjelmassaan vaaleihin liittyen. Kokonaisuus julkaistaan tammikuussa.

Suomessa eläkeikä nousee ikäluokittain, kunnes se on 65 vuotta. Senkin jälkeen eläkeikä on sidottu indeksiin, joten jos eliniän odote nousee, eläkeikä voi nousta sen mukana.

”Verovähennykset ovat usein tehottomia”

Epäilevästi uusiin verovähennyksiin suhtautuu Kaisa Kotakorpi, taloustieteen professori ja verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Tampereen yliopistosta.

”Ne monimutkaistavat verojärjestelmää ja ovat usein tehottomia”, hän vastaa sähköpostitse.

Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) toteaa, että kansainvälisen tutkimuksen valossa näyttää siltä, että eläkeiät reagoivat kyllä taloudellisiin kannustimiin, mutta normaali eläkkeellejäämisikä vaikuttaa suuresti ihmisten käyttäytymiseen.

Taloudellisissa kannusteissa on sellainen pulma, että jos vaikutus käyttäytymiseen ei ole riittävän iso, tukijärjestelmistä voi tulla kalliita.

”Tukihan pitää maksaa myös niille, jotka olisivat ilman tukeakin pysyneet työelämässä.”

Julkisen talouden kestävyyden kannalta on olennainen kysymys, miten myös iäkkäämpiä työntekijöitä saataisiin pysymään työelämässä pidempään. Tähän Kosonen tarjoilee lääkkeeksi eläkeiän nostamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut