Presidentti Niinistö Ylellä jengirikollisuudesta: Suomen pitäisi seurata naapurimaiden esimerkkiä ja tiukentaa sääntöjään

Presidentti Sauli Niinistö vastasi sunnuntaina Ylen suorassa lähetyksessä kuuntelijoiden kysymyksiin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui sunnuntaina 11. joulukuuta Yle Radio 1:n kyselytunnilla Helsingissä.

11.12.2022 14:08 | Päivitetty 11.12.2022 15:54

STT

Presidentti Sauli Niinistö arvioi, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin kannalta ei olisi nyt hyödyksi, jos hän lähtisi vierailulle Turkkiin tai kutsuisi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin Suomeen.

Niinistö kommentoi asiaa Yleisradion Tasavallan presidentin kyselytunnilla. Hän sanoi puhuneensa tämän vuoden aikana jo kolmesti Erdoğanin kanssa, eikä nähnyt, että nyt olisi konkreettista asiaa, jota vierailulla voitaisiin edistää.

Presidentti torjui spekuloinnit siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät liittyisi Natoon samanaikaisesti.

Niinistö sanoi saaneensa Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta vain viestin, että Unkari ei aio olla viimeinen ratifioija. Turkin tilanne on epäselvempi. ”Ratkaisu on Erdoğanin päässä. En ainakaan nyt näe merkkejä, että Turkki olisi etenemässä”, Niinistö sanoi.

Hän totesi, että Turkissa vaikuttavat myös sisäpoliittiset paineet ja lähestyvät vaalit. Turkin, Suomen ja Ruotsin välinen yhteisymmärrysasiakirja on sekin noussut vaaliaseeksi Turkissa. ”Madridin kokouksen jälkeen Turkin oppositio kritisoi, että hallitus oli löysäillyt Suomen ja Ruotsin suhteen. Se kertoo aika paljon vaalitunnelmasta.”

Nato-jäsenyyden tärkein asia Suomelle on Niinistön mukaan ennaltaehkäisevä suoja, jonka Suomi Naton kautta saa.

Ei yhteyttä Putiniin sitten toukkuun

Venäjästä Niinistö sanoi, ettei hänellä ole ollut yhteyksiä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin sitten toukokuun. Yhteys varmasti syntyisi jos haluttaisiin, mutta Niinistön mukaan hänellä ei ole nyt asiaa Putinille.

”Nyt ei ole kovin paljon keskustelun aihetta.”

Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan Niinistö totesi, että Venäjän tulisi kattaa aiheuttamansa vahingot.

”Näyttää siltä, että Venäjä ei sodi nyt sotilaita vaan siviiliyhteisöä vastaan, infrastruktuuria tuhoamalla. Tässä liikutaan traditionaalisen sotarikoksen tiimoilla, kun sota laajennetaan koskemaan siviilejä.”

Sota jähmettyneessä tilanteessa

Ukrainan iskut Venäjän maaperälle ovat Niinistön mukaan täysin ymmärrettäviä.

”Niillähän pyritään estämään se, että Venäjä ei pääse tuhoamaan Ukrainaa.”

Sotatilanne tuntuu Niinistön mukaan nyt jähmettyneen, kun Venäjä pyrkii kaivautumaan asemiinsa ja pitää ne alueet jotka sillä on nyt hallussaan.

”On aivan selvää, että Ukraina ei voi luovuttaa alueitaan missään rauhassa, joten koko rauhan näkymä on hyvin, hyvin etäinen”, Niinistö sanoi.

Hän arvioi, että Venäjä voi ehkä selittää huononkin menestyksen voittona omilleen, mikä voi avata mahdollisuuksia käydä jonkinlaisia rauhanneuvotteluja.

”Katsotaan, että tilanne ensin selkiintyisi. Voipi hyvin olla, että ei minun virka-aikanani tai toimessa ollessani.”

Jengirikollisuus huolestuttaa

Kotimaan asioista Niinistö kommentoi vaatimusta asevelvollisuuden laajentamisesta myös naisille ja totesi olevansa tyytyväinen nykyiseen järjestelmään. Presidentti totesi, että vapaaehtoisuuden kautta naisten mahdollisuus osallistua on jo olemassa.

”Tässä joudutaan katsomaan Puolustusvoimien tarpeesta käsin asiaa. Jos kaikki tytöt ja pojat olisivat pakollisen asepalvelun alla, niin saattaisi olla vähän vaikea järjestää sitä koulutusta”, hän sanoi.

Niinistö sanoo, että hän tyytyisi olemassa olevaan järjestelyyn, sillä se on palvellut hyvin.

Suomen pitäisi tiukentaa sääntöjään

Paljon keskustelua ja opposition välikysymyksen herättänyt huoli nuoriso- ja jengirikollisuudesta askarruttaa myös Niinistöä.

”Se on hyvin hyvin valitettava ja vaarallinen ilmiö. Näköjään me kyllä kuljemme vähän Ruotsin perässä”, hän sanoi.

Niinistö sanoi, ettei Suomella ole varaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka on säännöiltään väljin ja kaikkein sallivin. Hänestä Suomen pitäisi seurata naapurimaiden esimerkkiä ja tiukentaa sääntöjään.

”Meillä poiketaan kyllä pohjoismaisesta käytännöstä. Erityisesti Tanska ja sitten Ruotsi, Norjakin, on asettanut välttämättömäksi katsomiaan uusia säännöksiä. Jos me täällä ikään kuin jatkamme sitä vanhaa polkua, niin se ei minusta hyvää lupaa.”

Lisäys 11.12 kello 15.53: lisätty juttuun Niinistön kommentteja jengirikollisuudesta ja asevelvollisuudesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut