Kello kumahti keskustalle – riitelijän rooli löi lujaa vasten kasvoja

Riitauttajan rooli hallituksessa ei näköjään kannata, sillä keskusta maksaa nyt kovaa hintaa negatiivisesta julkisuudesta. Puheenjohtaja Annika Saarikko hakee neuvoa kentältä. Tilannetta ei helpota se, että eduskunnan jättää taas kerran iso joukko kokeneita edustajia.

Nyt tuli huono joululahja keskustalle. Kannatus valahti yhdeksään prosenttiin. Puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo, että negatiivisella julkisuudella on hintansa.

8.12.2022 11:43

Aamulehti

Nyt se tapahtui, kello löi keskustalle ja lujaa. Ylen joulukuun kannatusmittaus toi mahdollisimman epäsuotuisan joululahjan. Keskustan kannatus laski ensimmäistä kertaa yhtiön mittaushistorian aikana alle kymmeneen prosenttiin. Lukema oli kylmäävä, tasan yhdeksän prosenttia.

Merkille pantavaa on, että vihreät ovat kilpakumppaninsa yläpuolella 9,7 prosentin osuudella. Keskustan luku on hätkähdyttävä, kun muistetaan, että entisen puheenjohtajan Juha Sipilän kaudella eduskuntavaalit voitettiin vuonna 2015 yli 21 prosentin osuudella.

Korkeimmillaan Sipilän johtaman keskustan kannatus kävi gallupissa melkein 27 prosentissa.

Lue lisää: Keskustan kannatus sukelsi alle 10 prosenttiin Ylen mittauksessa ensimmäistä kertaa koskaan

Riitely ei auta

Keskustassa on jo pitkään pelätty, että kannatus sukeltaa alle haamurajan, eli kymmenen prosentin. Nyt se tapahtui, vaikka puolue on viime aikoina tempoillut hallituksessa moneen otteeseen pitääkseen peruskannattajansa tyytyväisinä.

Riitauttajan rooli hallituksessa ei näköjään kannata. Kohutuin riidanaihe oli tuore luonnonsuojelulaki, johon keskusta vaati muutoksia, vaikka esitys oli jo eduskunnan käsittelyssä. Loppupelissä keskusta meni opposition puolelle, ja tämä kanta voitti äänestyksessä.

Keskustalle oli tärkeää huolehtia omaisuudensuojasta. Puolue luonnehti lakia huonosti valmistelluksi. Keskusta sai terävöitettyä lain mielensä mukaisesti, mutta kävikö niin, että kova työ valuikin kokoomuksen laariin? Todennäköisesti.

Keskusta otti myös isot panokset käyttöön EU:n komission ennallistamisasetuksessa. Suuresta valiokunnasta saatiin ulos paranneltu painos. Sen takana olivat muut kuin perussuomalaiset. Tästäkin työstä kiitos meni ainakin osittain jollekin toiselle puolueelle.

Saamelaiskäräjälaki tuotiin eduskuntaan, vaikka keskusta vastusti. Tämäkin on surullisen kuuluisa esimerkki siitä, että riitelyllä ei pitkälle pötkitä.

Maatalous sai aiemmin tukipaketin, mutta uutta olisi jo pukattava. Senkin viipyminen lasketaan mitä todennäköisimmin keskustan syyksi.

Lapsilisää ja avustusta

Joulukuussa lapsiperheet saavat ylimääräisen lapsilisän, jonka ideoija on keskusta samaten kuin helpotukset energialaskuihin. Talot kyllä lämpiävät, mutta kansa ei lämpene keskustalle.

Osa keskustan veteraanisiivestä on jo levitellyt käsiään. Syitä tappioon ei enää keksitä. Kannatuksen laskua on selitetty lumipalloefektillä. Kun alamäki alkaa, niin sitä on vaikea pysäyttää.

Pitkin hallituskautta on kirjoitettu, että keskusta on väärässä seurassa punavihreässä hallituksessa. Sen ei pitänyt mennä vuoden 2019 vaalien 13,8 prosentin kannatuksellaan kuin oppositioon. Mutta keskusta lähti kuin lähtikin kovalla kiireellä hallitukseen mukaan.

Jälkiviisaus on turhaa, vaikka hallitusohjelmaan puolue saikin omat toiveensa. Jälkiä hallitusvuosista korjataan pitkään. Kenttäväki on tyytymätön, ja luottamus on rakennettava uudelleen.

Vaihtamista mietitty

Keskusta vaihtoi puheenjohtajaansa paremman tuloksen toivossa syksyllä 2020. Katri Kulmuni sai väistyä, kun Annika Saarikko otti ohjat.

Jo ennen joulukuun mittausta julkisuudessa on väläytelty, että vaalien jälkeen olisi taas vaihdettava johtajaa. Mutta onko niin, ettei johto vaihtamalla parane? Sitä on jo koitettu ja hallituksessa tehty kaikki mahdollinen, jotta puolueen kannatus lähtisi nousuun.

Kokenut joukko poistuu

Puolue tarvitsee nyt uudet eväät, jotta se saa luottamusta takaisin. Viime vaaleissa eduskunnan jätti taakseen suuri joukko keskustan pitkäaikaisia kansanedustajia.

Nyt edessä on sama tilanne. Eduskunnan jättävät vapaaehtoisesti monet 1950- ja 1960-luvuilla syntyneet veteraaniedustajat. Kokemusta lähtee ulos valtava määrä.

Uusia eväitä Saarikko hakee kenttäväeltä. Hän on kertonut kutsuvansa koolle torstaina keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ja keskustapiirien johdot keskustelemaan tilanteesta etäyhteyksin. Eikä varmaan ole pahitteeksi kuunnella puolueen veteraanisiipeä.

Lue lisää: Keskustan Saarikko: Päätökset puheen­johtajan jatkosta tehdään vaalien jälkeen

Viileys huokuu

Saarikko on moneen kertaan todennut, että yhteistyö hallituksessa on viime aikoina ollut vaikeaa. Ja se on näkynyt. Viileys huokuu viisikosta ulospäin.

Saarikko tiivisti, että keskusta on joutunut olemaan tiukkana, jotta se on voinut puolustaa omia arvojaan. Herää kysymys, miten alhaalla kannatusluku nyt olisikaan, jos se ei olisi sitä tehnyt.

Saarikko on oikeassa siinä, että negatiivisella julkisuudella on hintansa ja hinta on nyt todella kova.

Hallituskautta on jäljellä nelisen kuukautta. Siinä ajassa ei ihmeitä tehdä. Vielä jokin aika sitten keskustan toiveissa oli saada kannatus ensi kevään vaaleissa lähelle 15 prosenttia. Nyt jännitetään, että saadaanko se takaisin kymmeneen prosenttiin.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut