Näiden kahden pykälän takia keskusta ajaa hallitusta kriisiin

Suomi tarvitsee vaalikauden loppuun asti toimintakykyisen hallituksen, vaikka huononkin.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja pääministeri Sanna Marin Kuntatalolla tammikuussa 2022.

29.11.2022 14:25

Aamulehti

Hallituksemme on jälleen rajun kriisin pyörteissä. Nyt sen laukaisi luonnonsuojelulaki. Hallituksen luonnonsuojelulain esitys alkoi jumittaa eduskunnan ympäristövaliokunnassa, kun keskusta poikkesi hallituksen linjasta.

Valiokunta hyväksyi sen sijaan keskustan ja oppositiopuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten version mietinnöstä.

Muut hallituspuolueet alkoivat heti tuoreeltaan sättiä keskustaa siitä, miten puolue on livennyt sovitusta linjasta. Keskusta on saanut kuulla olevansa luontovastainen, vastuuton sopimusrikkoja.

Keskustalaiset ihmettelevät pommitusta, sillä heidän mukaansa puolue ei ole kaatamassa luonnonsuojelulakia, vaikka niin jupistaan. Lähteiden mukaan kyse on esityksen kahdesta pykälästä, jota puolue ei voi hyväksyä.

Toinen on luonteeltaan sellainen, että jos se menisi lakiin, niin keskustalähteen mukaan Suomen metsistä jäisi noin kaksi miljoonaa hehtaaria hakkuiden ulkopuolelle. Tätä ei keskusta voi hyväksyä.

Keskustan eduskuntaryhmä aloitti tiistaina iltapäivällä ryhmäkokouksensa. Asiaa käydään siellä läpi tiiviillä kammalla.

PääministERI Sanna Marinin (sd.) hallitus on kulkenut viime ajat kriisistä toiseen. Jupakka luonnonsuojelulaista pamahti silmille vain pari päivää sen jälkeen, kun Marin oli vakuuttanut Pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus on toimintakykyinen.

Hallitus onkin ottanut käyttöönsä hidastetun taktiikan. Kaikkia sovittuja lakihankkeita ei saatu eduskuntaan asti, koska yhteinen näkemys niistä oli liian kaukana.

Marin muotoili, ettei kyseessä kuitenkaan ole kaaos. Hän myönsi, että muutamat lakiesitykset ovat vaikeita keskustalle. Oikeassa oli.

Edellinen kiista hallituksessa koski saamelaiskäräjälakia. Siinä puolestaan keskusta ihmetteli sitä, miksi pääministeri toi eduskuntaan esityksen, vaikka oli tiedossa, ettei keskusta tue sitä.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan hallituspuolueiden puheenjohtajat kävivät tuolloin tiukkasävyinen keskustelun siitä, mikä on hallituksen toimintakyky. Saarikon mukaan Marin rikkoi pelisääntöjä.

Näköjään tuo keskustelu ei ole kauheasti kantanut hedelmää, kun uuteen kriisiin törmättiin jo reilun viikon päästä.

Siitä saatiin todistetta myös viikonvaihteessa, kun keskustan puoluevaltuusto kokoontui Kuopioon. Saarikko muotoili, etteivät he koe oloaan kotoisaksi hallituksessa.

Keskusta lähti keväällä 2019 silloisen pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukseen, vaikkakin eduskuntavaaleissa saatu 13,8 prosentin kannatus puhui sen puolesta, että puolueen olisi hyvä mennä oppositioon huilaamaan ja keräämään kannatustaan. Toisin kävi. Pitkän matkaa keskusta on saanut kuulla olevansa vihervasemmiston apupuolue.

Keskustan kannatus on mielipidemittauksissa nyt ennätyksellisen alhaalla, lähellä kymmentä prosenttia. Monet katsovatkin, että keskusta venkoilee lakiesityksissä nimenomaan kannatuksensa takia. Toisaalta keskustalla ei ole varaa menettää yhtään peruskannattajiaan.

Luonnonsuojelu ja siihen kiinteästi liittyvä metsienhoito on saatava sellaiselle tolalle, että tavoitteet ovat kaikkien hyväksyttävissä. Keskustassa nähdään, että ympäristöliikkeet painostavat etenkin vihreitä.

Edellisessä hallituksessa keskustan kenttäväki moitti puoluetta liian oikeistolaisesta politiikasta, nyt liian vihervasemmistolaisesta politiikasta. Kun entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni vaihdettiin Saarikkoon, odotukset olivat korkealla. Rahaministerin pestissä Saarikko ei kuitenkaan ole saanut reivattua suuntaa ylöspäin. Monet keskustavaikuttajat ovat jo levitelleet käsiään, koska eivät enää keksi syitä puolueen kannattajien hupenemiseen.

Kannatusta on yritetty selittää niin, että kyseessä on lumipalloefekti. Kun lasku alkaa, se ruokkii itse itseään. Usko tulevaisuuden puolueesta ei enää kannattele. Tämä voi olla totta, ainakin osittain.

Vaalikautta on jäljellä reilut neljä kuukautta. Vaikka loppumatka näyttäisi kuinka hankalalta tahansa, niin maa tarvitsee nyt toimintakykyistä hallitusta.

Suomen Nato-jäsenyys riippuu vielä kahdesta maasta, Turkista ja Unkarista. Itänaapuri on entistä arvaamattomampi. Suomea odottaa vaikea talvi energiahinnan huimien korotusten takia. Ruoan hinta poukkoilee. Koronaa ei ole voitettu. Siinä nopeasti viisi syytä, joiden takia huononkin ilmapiirin hallitus on parempi kuin ei hallitusta laisinkaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut