Perussuomalaiset leikkaisi kehitysavusta ja Ylen toiminnoista – varsinaisia työllisyystoimia ryhmä ei esitä

Puolueen eduskuntaryhmän laskelmien mukaan vaihtoehtobudjetissa otettaisiin velkaa yli miljardi euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa Helsingissä 29. marraskuuta.

29.11.2022 10:42

Helsinki

Perussuomalaiset leikkaisi ensi vuonna humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun lisäksi muun muassa 25 prosenttia Ylen toiminnoista. Lisäksi perussuomalaiset siirtäisi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa valtiolle TKI-menoihin (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) ja purkaisi Ilmastorahaston kokonaan.

Puolueen eduskuntaryhmä julkaisi tänään vaihtoehtobudjettinsa eli sen, mitä se olisi esittänyt valtion budjettiin ensi vuodelle, jos olisi vallassa.

Perussuomalaisten laskelmien mukaan vaihtoehtobudjetissa otettaisiin velkaa yli miljardi euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa.

Valtion tase vahvistuisi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan kertaluonteisesti 800 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaiset on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahden vaalikauden aikana, vaihtoehtobudjetissa todetaan.

Sopeuttamisen toteuttamisen kannalta on puolueen mielestä välttämätöntä palata noudattamaan menojen kehysmenettelyä.

Vaihtoehtobudjetissa todetaan, että julkisen sektorin työntekijöitä, kuten esimerkiksi poliiseja, opettajia tai sairaanhoitajia tarvitaan lisää, mutta vaikutusarvioita tarvittavista määristä ja kustannuksista ei ole tehty.

Vaihtoehtobudjetissa vaaditaan myös edelleen muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista. Tämän voisi perussuomalaisten mielestä toteuttaa vaihtoehtobudjetissa esitetystä 500 miljoonan euron kriisivarasta ja turhia menoja vähentämällä. Puolen miljardin euron varaus tehtäisiin lisätalousarvioihin.

Ansiosidonnaisen porrastaminen selvitettävä

Varsinaisia työllisyystoimia perussuomalaiset ei ehdota, mutta ryhmä pitää selvittämisen arvoisena ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista siten, että työttömyysjakson alkuvaiheessa työttömyyskorvaus olisi suurempi ja se laskisi työttömyyden pitkittyessä.

”Meillä on valmius kannattaa ansiosidonnaisen porrastamista, mutta sitä ei ole tässä esityksessä. Säästösummamme paranisi vielä mainitusta, jos siihen myöhemmin lisätään ansiosidonnaisen porrastus”, Tavio viestitti STT:lle.

Sosiaalietuuksista perussuomalaiset kajoaisi vaihtoehtobudjetissaan asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jonka puolue haluaisi muuttaa kansalaisuusperusteiseksi. Tämä edellyttäisi perustuslain muutosta, budjetissa kuitenkin myönnetään.

Sitrasta rahaa TKI-menoihin

Puolueen eduskuntaryhmä haluaa myös turvata koulutuksen ja tutkimuksen, jotta suomalaisten sivistys ja osaaminen nousisivat takaisin korkealle tasolle.

Tämän perussuomalaiset tekisi kohdentamalla määrärahat uudelleen muun muassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Lisäksi perussuomalaiset luopuisi pakollisesta ruotsin ja pienten vieraiden kielten opettamisesta.

”Hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen on näennäisesti hyvä uudistus, mutta maksuttoman opetuksen takaaminen kaikille on huonosti kohdennettua sosiaalipolitiikkaa ja hanke on alirahoitettu”, vaihtoehtobudjetissa todetaan.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) perussuomalaiset rahoittaisi siirtämällä Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa valtiolle TKI-menoihin. Tämä vastaisi noin puolta Sitran taseesta.

Esimerkiksi sdp on oppositiossa ollessaan esittänyt, että Sitran taseesta otettaisiin muuhun käyttöön 360 miljoonaa euroa. Tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehti ehdotusta aikeeksi ryöstää Sitra.

Ilmastorahat muuhun käyttöön

Valtion omistaman Ilmastorahaston perussuomalaiset purkaisi ja palauttaisi omaisuuden valtion omaisuudeksi. Tällöin ilmastorahastoon perustamisen jälkeen tehty 300 miljoonan pääomitus ja ensi vuoden talousarvion täydentävässä esityksessä ehdotettu 100 miljoonan pääomitus vapautuisivat muuhun käyttöön, vaihtoehtobudjetissa katsotaan.

Rahasto perustettiin entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) ajaman Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle. Sipilän hallituksen tavoitteena oli koota Vakeen varallisuutta, jota käytettäisiin uuden kasvun luomiseksi ja laitettaisiin näin ”valtion tase töihin”. Vake muuttui Ilmastorahastoksi vuoden 2020 lopussa.

Suurimmat säästöt kehitysyhteistyöstä

Suurimmat säästöt perussuomalaiset tekisi leikkaamalla kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. Vuotuinen säästö olisi puolueen mukaan 640 miljoonaa euroa.

Lisäksi perussuomalaiset nollaisi Suomen pakolaiskiintiön ja leikkaisi huomattavasti kotouttamis- ja vastaanottomenoja muilta kuin ukrainalaisilta. Säästöä kertyisi laskelmien mukaan lähes 300 miljoonaa euroa.

Kehitysapua tulisi myöntää jatkossa perussuomalaisten mielestä vain ylijäämäisestä budjetista.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna kehitysyhteistyöhön noin 1,3 miljardia euroa, mikä on arvioiden mukaan noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut