Mammuttimaisen ja tärkeän rakennuslain käsittely jumittaa edelleen – tästä siinä on kyse

Odotettu uudistus lupaa karsia byrokratiaa ja sujuvoittaa lupamenettelyä. Jatkossa 30 neliön pihasaunan tai 50 neliön katoksen voisi rakentaa ilman rakennuslupaa.

Rakennuslain uudistus ei ole helppoa, mutta jos työ saadaan valmiiksi, niin alle 30 neliön piharakennuksen voi rakentaa jatkossa ilman rakennuslupaa.

25.11. 6:00

Aamulehti

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen takkuaa edelleen.

Vuosikausia valmisteltu laaja lakiuudistus paloiteltiin jo viime keväänä. Silloin hallitus päätti esittää lakien viemistä eteenpäin omina paketteinaan. Eduskunnan käsittelyyn lähti se osa paketista, josta vallitsi suurin yhteisymmärrys.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että syksyllä eduskuntaan vietiin vain esitys uudeksi rakennuslaiksi. Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) vahvistaa, että tämän vuoden puolella hanke ei etene, sillä lain käsittely on edelleen kesken valiokunnassa, eikä mietintöä ehditä tehdä.

Kosonen perustelee aikataulua sillä, että kyseessä on iso ja merkittävä lakikokonaisuus. ”On parempi, että se tehdään huolella. Tämä on vähän kuin rakentamisen oma sote-uudistus”, hän vertaa.

Kosonen on muutoin vaitonainen keskeneräisestä työskentelystä valiokunnassa. Hän ei liioin ota kantaa siihen, onko koko lakipaketti jäämässä seuraavalle hallitukselle.

Mikä?

Rakennuslaki

Hallitus antoi esityksensä syksyllä eduskuntaan.

Sitä ennen laaja maankäyttö- ja rakennuslakiuudistus jouduttiin pilkkomaan erimielisyyksien takia. Nyt kyse on vain rakennuslaista.

Uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2024 alusta.

Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan ympäristövaliokunnan käsiteltävänä, sitä ei saada tämän vuoden puolella eduskunnan suureen saliin.

Uusi laki pyrkii yksinkertaistamaan lupamenettelyä ja ottamaan huomioon ympäristön entistä paremmin.

Rakentajille hyvä uutinen on, että alle 30 neliön suuruisen varaston, pihasaunan tai alle 50 neliöisen avokatoksen voisi rakentaa ilman rakennuslupaa.

Ehto on, että rakennus ei vakinaiseen asumiskäyttöön.

Lain käsittely ollut riitaisaa, eduskunnan talousvaliokunnassa kokoomus jätti eriävän mielipiteen.

Herättää epäilyjä

Lakiesitys on käynyt läpi laajan lausuntokierroksen. Sen myötä saatiin tukku toisistaan eriäviä lausuntoja.

Eduskunnassa hanketta on ruodittu jo talousvaliokunnassa. Siellä kokoomus jätti eriävän mielipiteen.

Ympäristövaliokunnassa kaksi vaalikautta istunut kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on seurannut lain etenemistä, vaikka ei istukaan tällä vaalikaudella ympäristövaliokunnassa. Tällä hetkellä valiokunnassa ei ole lainkaan pirkanmaalaisia edustajia.

Entinen rakennuslaki on parinkymmenen vuoden takaa. Nyt valmisteilla olevan uudistuksen tavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. Samalla lupaprosesseja halutaan sujuvimmiksi.

Kiuru sanoo, että esityksen tavoitteet ovat hyvät, mutta nykyisessä esityksessä ne eivät toteudu. Kokoomuksen mukaan esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arviointi on ollut heikkoa. Kiuru huomauttaa, että myös asiantuntijoiden lausunnoista merkittävä osa ovat olleet tyrmääviä.

Kokoomus on epäillyt myös sitä, väheneekö viranomaistyö vai pikemminkin lisääntyy. Velvoitteita on tulossa lisää myös rakentajille, mukaan lukien omakotitalojen rakentajat.

Helpotusta luvassa

Lakipaketti on monimutkainen eikä se välttämättä herätä kaikkien mielenkiintoa, mutta rakentajalle sillä on konkreettisia vaikutuksia.

Jos laki etenee, niin jatkossa alle 30 neliön suuruisen varaston tai vaikkapa pihasaunan voi rakentaa ilman rakennuslupaa edellyttäen, että muut rakentamiselle asetetut säädökset ja määräykset täyttyvät. Avokatoksen rakentamisessa mennään vielä pidemmälle, alle 50 neliön katoksen voisi rakentaa ilman lupaa.

Maksut jäävät saamatta

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) johti ympäristövaliokuntaa vaalikauden alussa. Rakennuslain eteneminen on noussut esille useissa keskusteluissa maakunnassa.

Yksi huolenaihe on kansanedustaja Arto Pirttilahden (kesk.) mukaan se, että kunnilta jäisivät saamatta tarkastusmaksut uuden rakennuslain myötä. Ne ovat olleet merkittävä tulolähde kunnille.

Vaikka tavoitteena on byrokratian vähentäminen, lupaprosessin keventäminen hakijalle ja ylipäätään sen selkiyttäminen, niin ainakin osa kunnista on epäileväinen. Yksi huolenaihe on Pirttilahden mukaan se, että kunnilta jäisivät saamatta tarkastusmaksut. Ne ovat olleet merkittävä tulolähde kunnille.

Toisekseen kunnissa on herännyt huoli siitä, että mahdollisia jälkitarkastuksia voi tulla paljon, mikä sitoo työvoimaa ja vie resursseja.

Kun lupamenettely helpottuu, niin rakentajalta voi niin sanotusti lähteä mopo käsistä ja rakennuksesta voi tullakin esimerkiksi suurempi kuin 30 neliötä. Voi myös käydä niin, että kaavaa ei ole noudatettu. Tällöin kunnan on tehtävä jälkitarkastus. Mikä niiden määrä on, siihen ei kukaan osaa vastata tässä vaiheessa.

Hirsitaloille kovat normit

Pirttilahti on kuullut Pirkanmaan kunnista myös sellaista viestiä, että vanhojen hirsitalojen lämpömääritelmät ovat liian kovia.

Moni ostaa nykyisin maaseudulta vanhoja hirsirakenteisia taloja, joita kunnostetaan. Lakiesityksen mukaan peruskorjaukset pitäisi laatia nykyisten energiatasojen ja uusien normien mukaisiksi. Tätä pidetään melko rajuna vaatimuksena.

Pirttilahti ei arvioi, miten lakiesityksen käy. Kuulemisprosessi on kesken ympäristövaliokunnassa. Saadaanko viilattua esitys, vai pitääkö lähteä tekemään lainsäädäntöä uudelleen? Joka tapauksessa aikaikkuna käy pieneksi, sillä istuntokausi päättyy maaliskuun alkupuolella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut