Olkiluoto kolmosen ongelmaa ratkotaan kuumeisesti, sillä sähköntuotannon alkamista odottaa koko Suomi

”Me olemme täysin tässä kiinni ja yritämme saada selville, mistä ne säröt ovat syntyneet ja miten tämä asia ratkaistaan ja miten päästään jatkamaan tuotantoa, sehän on tämän koko homman päämäärä.”

Olkiluoto 3 kuvattiin lokakuun 5. päivä.

22.11. 15:53

Helsinki

Myöhään maanantai-iltana saatiin jälleen uutisia Olkiluodon ydinvoimalasta. Olkiluoto kolmosen syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt kestävät vielä viikkoja. Tämä tarkoittaa, että säännölliseen sähköntuotantoon päästäisiin aikaisintaan tammikuun lopussa. Sekin on vasta alustava arvio, kertoo Teollisuuden Voiman viestintäpäällikkö Johanna Aho.

Edessä on vielä useita vaiheita ennen kuin Olkiluoto kolmosen käynnistymisen aikatauluista saadaan varmuus.

”Tarvitaan erilaisia laboratorioselvityksiä, analyyseja, matemaattisia mallinnuksia ja muita, jotta pystytään varmentamaan, mistä syöttövesipumppujen säröt ovat syntyneet. Tällä pyritään selvittämään juurisyy säröjen syntymiselle, jotta pystytään tarvittavilla toimilla ennaltaehkäisemään”, ettei vastaava pääse toistumaan.

Syöttövesipumput ovat yleisesti voimalaitoksissa käytössä olevia, mutta Olkiluoto kolmoselle suunniteltuja suurikokoisia pumppuja. Niiden avulla pumpataan vettä syöttövesitankista höyrystimille.

”Me olemme täysin tässä kiinni ja yritämme saada selville, mistä ne säröt ovat syntyneet ja miten tämä asia ratkaistaan ja miten päästään jatkamaan tuotantoa”, sehän on tämän koko homman päämäärä.

Viivästys toisensa perään

Epävarmuus Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönoton aikataulusta ja sen kyvystä tuottaa sähköä siis jatkuu. Tällä on merkitystä tilanteessa, jossa energian hinta nousee, ja suomalaiset ovat ryhtyneet joukolla kiinnittämään huomiota sähkönkulutukseensa ja vähentämään sitä koko Eurooppaa ravistelevan energiakriisin ja kasvavien sähkölaskujen keskellä.

TVO:n Aho kertoo, että syksyn koekäyttöjakso eteni syöttövesipumppujen säröhavaintoihin saakka hyvin ja että yhtiö tekee kaikkensa, jotta laitos saataisiin tuotantoon.

”Olimme hyvässä mallissa koekäytön suhteen, ja laitos toimi kokonaisuudessaan hyvin ennen kuin tuli tämä säröasia esiin. Meillä edettiin tehotesteissä oikein hyvin. Sitten tuli tällainen yksittäinen laiteasia, joka pitää ratkoa ennen kuin me pääsemme jatkamaan tuotantoa.”

Aho muistuttaa, että ydinvoimala rakennetaan niin, että se tuottaisi sähköä vakaasti vuosikymmeniä ja että kaikessa mennään turvallisuus edellä.

Kun säännöllinen tuotanto aikanaan alkaa, Olkiluoto kolmosen sähköntuotannon odotetaan vastaavan noin neljäätoista prosenttia Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Olkiluodon kolmosreaktorin sähköteho on noin 1 600 megawattia.

Säteilyturvakeskus seuraa tilannetta

Säteilyturvakeskus valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa ja osana sitä myös ydinvoimaloiden toimintaa, ja tässä tapauksessa käyttöönottoa. Nyt keskus on odottavalla kannalla, kertoo projektipäällikkö Essi Vanhanen, joka vastaa Olkiluoto kolmosen käyttöönoton valvonnasta.

Nyt meneillään olevan syöttövesipumppujen säröytyminen ei ole Säteilyturvakeskuksen kannalta kovin merkittävää.

”Me seuraamme TVO:n selvitystyötä kyllä. Mutta me puhumme komponentista, jolla ei ole ydinturvallisuuden kannalta merkitystä”, Vanhanen sanoo.

Hän huomauttaa, että Teollisuuden Voiman tehtävänä on osoittaa, että laitos toimii kokonaisuudessaan täydelläkin teholla suunnitellusti ja että käyttöönottotestit tulee viedä loppuun asianmukaisesti.

”Meidän tehtävämme ei ole miettiä aikataulua, vaan sitä, että laitos täyttää ydinturvallisuuden kannalta kaikki kriteerit ja vaatimukset ja että laitosta on turvallista käyttää. Se on meidän mielenkiintomme kohde.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut