Eduskunta keskusteli saamelais­käräjä­laista, aikaa oli vain 45 minuuttia – valiokunta ei välttämättä ehdi käydä asiaa läpi: tästä kiistassa on kyse

Keskeinen muutos lakiesityksessä on se, ketkä ovat jatkossa vaalikelpoisia saamelaiskäräjillä.

Suomen saamelaisnuoret ry järjesti mielenosoituksen Eduskuntatalon portailla Helsingissä 17. marraskuuta.

22.11. 15:24 | Päivitetty 22.11. 17:38

Saamelaiskäräjälain nykytilanne syö Suomen uskottavuutta ihmisoikeusasioissa, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiistaina eduskunnassa.

Eduskunta kävi tiistaina iltapäivällä lähetekeskustelun kiistellystä lakiesityksestä, jolla on tarkoitus uudistaa saamelaiskäräjälakia.

Keskustelu kesti vain noin 45 minuuttia, eikä sitä voitu jatkaa muiden asioiden jälkeen, kuten yleensä. Täysistunnon ilmoitettiin jo etukäteen päättyvän poikkeuksellisesti jo kello 17, sillä eduskunta vierailee illalla oopperassa.

Henriksson totesi keskustelun aluksi toivovansa, että keskustelua voidaan käydä alkuperäiskansa saamelaisia kunnioittavasti. Hänen mukaansa ilmassa on paljon väärinkäsityksiä.

Vuosien työ

Lakia on pyritty uudistamaan usean hallituskauden ajan. Viimeksi oikeusministerinä ollessaan Henriksson joutui vetämään vastatuulessa olleen aloitteen pois eduskunnasta vuonna 2015.

Vihreiden Bella Forsgrén korosti puheessaan eduskunnan ja valtion roolia siinä, että lain uudistaminen on ollut niin vaikeaa.

”On perusteltua pohtia, josko ongelma onkin meissä päättäjissä eikä saamelaisissa”, Forsgrén sanoi.

Forsgrénin mukaan saamelaiset ovat nykytilanteeseen turhautuneita, väsyneitä ja vihaisia. Hänestä vanhentuneessa saamelaiskäräjälaissa kyse on Suomen valtion aiheuttamasta ongelmasta, jota eduskunnan täytyy nyt ratkoa.

Lue lisää: Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Lue lisää: Keskusta pöytäsi jälleen saamelais­käräjälain, nyt pyynnön teki Kaikkonen – enää pyyntöä ei voi tehdä ja tätä se tarkoittaa

Mikä lappalaiskriteeri?

Nykyiseen saamelaiskäräjälakiin säädettiin vuonna 1995 niin sanottu lappalaiskriteeri, joka on uudistuksessa keskeinen erimielisyyttä aiheuttava seikka.

Lappalaispykälä takaa pääsyn saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.

Vaalikelpoisuus tarkoittaa sitä, kenellä on oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa.

Vastaisuudessa vaalikelpoisuus määritettäisiin kielen perusteella. Se koskee nykyisessä laissa ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista ja isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä uudella sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin.

Lain määritelmä koskisi vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa.

Kriteerin poistamista vastustaa muiden muassa perussuomalaisten Riikka Purra. Hänen mukaansa tämän kriteerin täyttävien joukossa on paljon ihmisiä, joiden sukuketju on Purran mukaan selvästi saamelainen.

”Vaikka olemme kaikki sitä mieltä, että saamelaiskäräjälaki pitää päivittää ja uudistaa, kyllä se ainakin minun mielestäni pitäisi tehdä kuullen näitä kaikkia ryhmiä”, Purra sanoi.

Keskustan Katri Kulmuni puolestaan sanoi, että esitetyssä muodossaan uudistus herättää enemmän jännitteitä kuin poistaa niitä. Kiivaasti esitystä vastusti myös Mikko Kärnä (kesk.).

”Tämä aiheuttaa valtavia ristiriitoja saamelaisalueilla. Te ette varmasti halua sitä, mitä siellä on tulossa vielä. Kun veli kääntyy veljeä vastaan ja sisar siskoa vastaan ja palataan 90-luvulle, kun kämpät paloivat ja väkivaltaisuuksia esiintyi”, Kärnä sanoi.

Erimielisenä eduskuntaan

Oikeusministeri Henriksson vastasi kansanedustajille, että uudistuksessa on kyse ratkaisusta juuri lappalaiskriteerin aiheuttamaan ongelmaan.

Hänen mukaansa lappalaiskriteerissä on se ongelma, että vanhoissa maa-, veronkanto- tai henkikirjoissa on voinut olla ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet poronhoitoa, mutta eivät ole olleet etnisesti saamelaisia.

Henriksson huomautti, että osa oppositioedustajista oli viime vaalikaudella tekemässä saamelaiskäräjälakiin uudistusta, jota saamelaiskäräjät eivät hyväksyneet. Nyt uudistukselle olisi saamelaiskäräjien enemmistön tuki.

Hallitus antoi saamelaiskäräjälain eduskunnan käsittelyyn viime torstaina poikkeuksellisen äänestyksen jälkeen äänin 11–3. Keskustan paikalla olleet ministerit äänestivät esitystä vastaan. Yleensä hallituksen esitykset ovat yksimielisiä.

Koska tässä asiassa hallitus oli erimielinen, esitys tarvitsee läpi mennäkseen taakseen myös opposition tukea.

Mykkänen: Mutkikas asia

Oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi Ylellä maanantai-iltana, että hänellä tai hänen ryhmällään ei ole vielä asiaan kantaa, vaan hän haluaa odottaa ensin perustuslakivaliokunnan mietinnön.

”Perustuslakivaliokunnan tulee vakavalla mielellä ja tarkkaan punnita tätä perusoikeuksien toteutumisen kannalta”, hän sanoi.

”Tämä ei ole sellainen mustavalkoinen ihmisoikeudet kyllä vai ei -asia, vaan tämä on aika mutkikas asia erilaisten saamelaisryhmien välisestä tasapainosta.”

Tätä korosti myös eduskunnassa puhunut kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

”Itse olen sitä mieltä, että ensisijaisesti meidän täytyy tietenkin pyrkiä korjaamaan nämä viat nykyisessä laissa, mutta meidän täytyy tehdä se kuitenkin niin, että me emme tee uutta vääryyttä sen tilalle, mikä siellä nyt on”, Kauma sanoi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) on sanonut, että lakiuudistusta ei edes välttämättä enää ehditä käsitellä valiokunnassa. Eduskuntavaalit pidetään ensi huhtikuussa.

Henriksson ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen ovat korostaneet, että lainmuutoksessa kyse ei ole laajemmasta saamelaisuuden määritelmästä eikä se vaikuta esimerkiksi henkilön oikeuteen saada palveluita saamen kielellä.

Timonen ja Henriksson ovat kiistäneet ajatuksen, että lakiin sisältyvä kuulemisvelvollisuus antaisi saamelaisille veto-oikeuden heidän alueitaan koskevaan päätöksentekoon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut