Suomi ja Puola vaativat komissiolta toimia Venäjän jäädytettyjen varojen taka­varikoimiseksi

Pääministeri Mateusz Morawieckin mukaan Puola aikoo keskustella Unkarin Viktor Orbánin kanssa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pikaisen ratifioinnin tärkeydestä tulevassa Visegrád-maiden kokouksessa.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Suomen pääministeri Sanna Marin puhuivat yhteisessä tiedotustilaisuudessa Kesärannassa sunnuntaina 20. marraskuuta.

20.11. 15:28 | Päivitetty 20.11. 19:50

Suomi ja Puola ajavat EU:ssa yhdessä Venäjän valtion ja venäläisten oligarkkien varojen takavarikoimista ja käyttämistä Ukrainan avustamiseen ja jälleenrakentamiseen.

”Meidän pitää iskeä Venäjää vastaan kovempaa kuin, mitä se odottaa. Tässä suhteessa painottaisin yhtä erityistä keinoa, jota ei ole vielä käytetty. Se on Venäjän valtion ja oligarkkien varojen takavarikoiminen. Heidät täytyy saada tuntemaan tämän sodan tuska”, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vahvisti, että tässä Suomen ja Puolan tavoitteet ovat yhteiset. Toistaiseksi EU-maat ja Yhdysvallat ovat jäädyttäneet Venäjän valtion ja oligarkkien varoja yhteensä jopa satojen miljardien eurojen arvosta.

Jäädytettyjä varoja ei kuitenkaan voida käyttää, vaan ne odottavat aikaa jolloin pakotteita Venäjää vastaan lähdetään purkamaan.

”Varojen takavarikoiminen lähettäisi vahvan viestin Venäjälle, että kun se tuhoaa Ukrainan kriittistä infrastruktuuria, se joutuu myös maksamaan aiheuttamansa vahingon. On erittäin tärkeätä, että komissio etsii lailliset perusteet, jolla tämä voidaan toteuttaa”, Marin sanoi.

Ensimmäistä kertaa

Puolan pääministeri Morawiecki vieraili Suomessa sunnuntaina ensimmäistä kertaa, vaikka hän on ollut vallassa jo vuodesta 2017. Suomen ja Puolan välit eivät ole olleet kovin lämpimät ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Puola on menneinä vuosina heikentänyt muun muassa lehdistönvapautta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Maa on ollut Unkarin tavoin EU:n niin sanotun oikeusvaltiomekanismin toimenpiteiden kohteena.

Helmikuun 24. päivän hyökkäyksen jälkeen oikeusvaltiomurheista ei ole Puolan suhteen juuri Suomessa tai muuallakaan puhuttu. Jaettu kokemus Venäjän rajanaapurina ja yhteinen turvallisuusuhka ovat nyt menneitä erimielisyyksiä vahvempia.

Marin ei viitannut tiedotustilaisuudessa puolalaisen oikeusvaltion tilaan lainkaan. Morawiecki totesi kommentissaan, että on tärkeätä olla keskeisissä poliittisissa ja turvallisuuskysymyksissä yhtenäinen ja jättää ”toissijaiset kysymykset nyt syrjään”.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki vieraili Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Hän tapasi pääministerin Sanna Marinin Kesärannassa.

Toinen pakolaisaalto?

Puola on Ukrainan rajanaapuri ja se on kantanut vähintään oman osansa Ukrainan auttamisesta Venäjän hyökkäyksen aikana. Maassa asuu noin kaksi miljoonaa Ukrainasta lähtenyttä pakolaista ja maa on antanut Ukrainalle runsaasti muutakin apua.

Yhteensä alun perin 40 miljoonan asukkaan Ukrainasta on lähtenyt jo noin kahdeksan miljoonaa ihmistä.

”Toinen pakolaisaalto voi olla tulossa talven myötä. Toivomme, että saisimme komissiolta ja muilta EU-mailta enemmän tukea tilanteen hoitamiseen. Ensimmäisen aallon hoitamiseen saimme tukea varsin vähän. Ukrainan valtio tarvitsee myös enemmän suoraa rahallista apua EU:lta, jotta valtio saa edes palkat maksettua”, Morawiecki sanoi.

Marin sanoi vaativansa muilta EU-mailta suurempaa solidaarisuutta kaikkia Ukrainan naapurimaita kohtaan. Ne joutuvat kantamaan suuren osan ukrainalaisten auttamisen taakasta.

Esille Orbánin kanssa

Morawiecki ja Marin kävivät keskusteluja myös Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista.

Puola ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet puolustusliitossa ensimmäisten maiden joukossa. Unkari ja Turkki ovat ainoat Naton nykyiset jäsenmaat, jotka eivät ole uusia jäsenyyksiä vielä vahvistaneet.

Morawiecki kertoi aikovansa ottaa Nato-prosessin esiin ensi viikolla Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa. Pääministerit tapaavat itäisen Keski-Euroopan maiden Visegrád-ryhmän kokouksen yhteydessä.

”Yhdessä Slovakian ja Tšekin kanssa pyydämme Orbánilta nopeaa ratifiointia Suomelle ja Ruotsille. Teemme varmasti kaikkemme, sillä se on koko Naton itäisen kyljen turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeätä”, hän sanoi.

”Täysin Venäjän”

Viime tiistaina Puolaan Przewodówin kylään harhautunut ohjus tappoi kaksi ihmistä. Kylä sijaitsee alle kymmenen kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Läntisten lähteiden mukaan kyseessä oli todennäköisesti Ukrainan ampuma ilmatorjuntaohjus. Venäjä iski jälleen tiistaina massiivisella ohjusiskulla muun muassa Ukrainan energiainfrastruktuuriin.

Lue lisää: Tämä kaikki Puolaan osuneesta ohjusiskusta tiedetään

Morawieckin mukaan varmoja johtopäätöksiä ohjuksen lähtöpaikasta ei voida vielä vetää. Tutkintaan on kutsuttu mukaan niin Ukrainan, Naton kuin Yhdysvaltojen asiantuntijat ja tutkinta on tarkoitus suorittaa mahdollisimman läpinäkyvästi.

”Meillä on todistusaineistona joitain rajavartioiden kuvaamia videoita, mutta niistä ei pystytä sataprosenttisen varmasti päättelemään, mistä ohjus oli lähtenyt. Vastuu traagisista tapahtumista on joka tapauksessa täysin Venäjän”, hän sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut