Saamelaiskäräjälaki lähti eduskuntaan riitaisana – Henriksson vetosi eduskuntaan tarvittavan käsittelyajan löytämiseksi

Marin myöntää, että jälkikäteen arvioituna saamelaiskäräjälaki olisi pitänyt tuoda aiemmin eduskuntaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) puhuu saamelaiskäräjälain uudistusta koskevassa tiedotustilaisuudessa.

17.11. 13:14 | Päivitetty 17.11. 17:10

Hallitus on antanut saamelaiskäräjälain eduskunnan käsittelyyn äänin 11–3. Keskustan paikalla olleet ministerit äänestivät vastaan, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

Keskeisenä muutoksena ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.

Vastaisuudessa vaalikelpoisuus määritettäisiin kielen perusteella. Se koskee nykyisessä laissa ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista ja isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä uudella sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin.

Lain määritelmä koskisi vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Henriksson ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen korostivat tiedotustilaisuudessa, että kyse ei ole laajemmasta saamelaisuuden määritelmästä, eikä se vaikuta esimerkiksi henkilön oikeuteen saada palveluita saamen kielellä.

”Mitään muita oikeusvaikutuksia tällä ei ole. Minkäänlaiset varallisuus-, nautinta-, hallintaoikeudet ja vastaavat eivät tähän liity”, Timonen sanoi.

”Hyvin paljon väärää tietoa liikkeellä”

Timosen mukaan on mahdotonta arvioida, miten lakimuutos vaikuttaa vaaliluettelossa olevien henkilöiden määrään.

”Lappalaiskriteerin poistaminen ja kielikriteerin laajentaminen vaikuttavat osittain vastakkaisiin suuntiin”, hän arvioi.

Uusia vaalisäännöksiä ei ehditä soveltaa enää ensi vuonna pidettäviin saamelaiskäräjien vaaleihin. Uudet säännökset tulisivat siis sovellettavaksi vasta vuoden 2027 vaaleissa.

Timonen ja Henriksson kiistivät useaan otteeseen myös ajatuksen siitä, että lakiin sisältyvä kuulemisvelvollisuus antaisi saamelaisille veto-oikeuden heidän alueitaan koskevaan päätöksentekoon.

”Tästä on hyvin paljon väärää tietoa liikkeellä”, Henriksson sanoi.

Ministeri haluaa moitteille lopun

Saamelaislakia on pyritty uudistamaan usean hallituskauden ajan. Viimeksi oikeusministerinä ollessaan Henriksson joutui vetämään vastatuulessa olleen aloitteen pois eduskunnasta vuonna 2015.

”Minun on vaikea ymmärtää, miksi pienen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin suojaamiseksi luotu lainsäädäntö on nostanut näin suuria ristiriitoja, eikä lakia ole saatu toistuvista yrityksistä huolimatta uudistettua”, Henriksson sanoi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi STT:lle viime viikonloppuna, ettei saamelaiskäräjälakia välttämättä ehditä käsitellä valiokunnassa ajoissa muiden kiireiden vuoksi. Kun vaalikausi päättyy ensi kevään eduskuntavaalien alla, käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.

Henriksson vetosi eduskuntaan, että asialle löytyisi aikaa, jos sen edistäminen katsotaan tärkeäksi. Hän vetosi Suomen useisiin YK:n komiteoilta saamiin moitteisiin.

”Tämä ei saisi jatkua näin, että Suomi vuodesta vuoteen saa näitä moitteita.”

Marin: Olisi pitänyt tuoda eduskuntaan kesällä

Viimeksi kesällä saadun moitteen perusteena on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös sallia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ihmisiä vastoin käräjien vaalilautakunnan arviota. Ministeriön tiedotustilaisuudessa neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman sanoi, että KHO on moitteiden perusteella jo tiukentanut tulkintaansa.

”Käytännössä muutos ei vaikuta olevan kovin merkittävä, koska oikeuskäytännössä muutos on jo tapahtunut”, Nyman sanoi.

Kysymys saamelaiskäräjälain kohtalosta on noussut kokoaan suuremmaksi, koska se on ollut näyttävä osa hallituksen julkista riitelyä loppuvaalikauden lakihankkeiden kohtalosta. Esitys on lähtenyt eduskuntaan riitaisana, koska keskusta ei sitä hyväksy. Siten sen hyväksyminen eduskunnassa vaatisi tukea myös oppositiosta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) myöntää, että jälkikäteen katsottuna ja arvioituna saamelaiskäräjälaki olisi pitänyt tuoda eduskuntaan aiemmin.

”Se olisi pitänyt antaa jo kesän lopussa viimeistään eduskuntaan. Se, minkä takia sitä ei annettu, johtui siitä, että itse pääministerinä toivoin viimeiseen asti, että löytäisimme sellaisen kompromissiratkaisun, jonka taakse koko hallitus voisi yksimielisesti tulla. Keskusta esitti jo kesällä, että tämä vietäisiin riitaisena eduskuntaan.”

Lue lisää: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ihmettelee keskustan venkoilua – oikoo nyt virheellisiä väitteitä julkisuudessa

Lue lisää: Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Päivitys 17.11.2022 kello 17.09: Juttua päivitetty kauttaaltaan uusilla tiedoilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut