Valtiovarainministeriö vaatii tiukkoja rajoja tulevien hallitusten rahankäytölle – tällaiset ovat sen keskeiset esitykset

Ministeriön mielestä hallitusten pitäisi nimetä hallitusohjelmissaan menoleikkaukset ja muut toimenpiteet, joilla velan kasvua leikataan miljardeilla euroilla joka hallituskausi.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän mukaan nykyisten päättäjien pitää huolehtia, etteivät he jätä lapsille ja lapsenlapsille ylivelkaantunutta valtiota.

2.11. 9:51

Suomalaiset saavat päivittäin kuulla, kuinka terveyden- ja sosiaalihuolto, koulut, poliisi, maatalous, ympäristö, työllistämistoimet tai oikeastaan lähes kaikki yhteiskunnan sektorit ovat kriisissä ja kaipaavat lisää rahaa.

Tällä vuosikymmenellä raha on todella tiukassa, sillä Suomen talous ei ole kyennyt eikä näytä lähitulevaisuudessakaan kykenevän rahoittamaan edes nykyisiä palveluja.

Hallitukset voivat toki edelleen vauhdittaa velkaantumisvauhtia, mutta se ei onnistu, jos valtiovarainministeriön työryhmän juuri valmistuneet ehdotukset toteutuvat.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän johtama työryhmä esittää valtion rahojen käyttöön uusia, aikaisempaa selvästi tiukempia sääntöjä.

Päämääränä on saada valtion ja muun julkisen sektorin velkaantumisen kasvu kuriin 2020-luvulla.

”Jos hyvän suhdannekehityksen myötä ylijäämää sattuisi tulemaan, se pitäisi käyttää ennen kaikkea velan lyhentämiseen”, Niemelä sanoo.

Käytännössä järjestelmä tarkoittaisi sitä, etteivät edes työllisyyden paraneminen, talouskasvu tai verotulojen kasvu toisi poliitikoille juurikaan lisää rahaa uusiin hankkeisiin ilman, että nykyisistä menoista leikattaisiin.

Järjestelmä tarkoittaisi selvästi tiukempaa taloudenpitoa kuin nykyinen poliitikkojen rahankäyttöä rajaava, vuodesta 2003 voimassa ollut niin sanottu kehysjärjestelmä.

Kehysjärjestelmässä hallitukset ovat kautensa alussa määritelleet menojen käytön katon koko kaudeksi.

Työryhmän mukaan nykyinen hallitus on kuitenkin osin olosuhteiden pakostakin joustanut omista talouspoliittisista tavoitteistaan eikä ohjauskehikon asettamia rajoja ja tavoitteita ole aina noudatettu.

”Sääntöjen rapautuminen on pysäytettävä, jotta kehityskulkuna ei ole hallitsemattoman talouspolitiikan harjoittaminen”, työryhmän keskiviikkona julkaistussa loppuraportissa lukee.

Poliitikkojen pitäisi yhdessä sopia uusien sääntöjen noudattamisesta, koska Suomi on velkaantunut jo pitkään eikä ole mitään takeita, että seuraavakaan hallitus uskaltaisi alkaa hidastaa velkaantumista.

Valtio ottaa jo tehtyjen päätösten ja viimeisimpiin talousennusteisiin perustuen vähintään kahdeksan miljardia lisää velkaa joka vuosi vielä pitkään. Velan kasvu ei siis tarvitse edes lisää menoja.

Työryhmän mukaan velkakierre pitää katkaista, jotta Suomi kykenee rahoittamaan muun muassa uusia kriisejä sekä väestön vanhenemisen ja ilmaston lämpenemisen seurauksia.

Tässä ovat työryhmän keskeiset esitykset:

Nykyistä tiukempi velkaohjelma

Työryhmän tiukin ehdotus on velkaohjelma, jota se kutsuu velkakestävyystavoitteeksi.

Ehdotuksen mukaan hallitusneuvottelujen lähtökohtana tulisi olla useamman vaalikauden ajanjaksolle sovittu velkakestävyyden tavoite.

Pitkän aikavälin tavoitteeseen pohjaten hallituskumppanien pitäisi aina hallitusta muodostaessaan kirjata hallitusohjelmaan julkisen talouden rahoitusasemalle täsmällinen tavoite vaalikaudelle.

Ohjelmaan pitäisi kirjata miljardien eurojen suuruinen lista leikkauksista ja muista toimenpiteistä, joilla velanottoa hidastetaan.

Julkisen talouden rahoitusasema kertoo eri sektoreiden kuten esimerkiksi kuntien ja valtion tulojen ja menojen välisen eron. Suomen valtion menot ovat olleet jo vuosia suuremmat kuin tulot.

Hallituksen pitäisi esimerkiksi leikata kansalaisten palveluista tai hallitusohjelman tavoitteista, jos velkaohjelma on jäämässä tavoitellusta. Tavoitteessa pitäisi pysyä suhdanteista piittaamatta.

Valtiovarainministeriö antaa oman arvionsa sopeutuksen mittaluokasta vielä tänä vuonna. Ministeriön ehdotukset varsinaisista säästötoimista julkaistaan viimeistään ensi keväänä.

Julkiseen talouteen lasketaan muun muassa valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot.

Jokainen hallitus sitoutuisi vähentämään Suomen velkaantumista. Se ei siis saisi siirtää tehtävää seuraavalle hallitukselle.

”On hyvä kysymys, miten saada puolueet sitoutumaan tähän ja hallitukset pitäytymään valitussa linjassa. Jos yhteisellä sitoutumisella ei saada velkaa alenemaan, niin sitten asian hoitaminen pitää kirjata lakiin, mutta nyt emme sitä esitä. Emme kuitenkaan saa jättää lapsille ja lapsenlapsillemme hoidettavaksi ylivelkaantunutta valtiota”, budjettipäällikkö Niemelä sanoo.

Eikö poliitikkojen ole varsin vaikea hyväksyä tämä ohjelma, koska se tarkoittaisi käytännössä, etteivät he enää pystyisi vuosikausiin lisäämään merkittävästi menoja nykyisestä?

”Kyllä, varmasti näin on. Tämä asettaa hallitusneuvottelijoille paineen huolehtia julkinen ja sitä kautta myös valtion talous kuntoon myös pitkällä aikavälillä.”

Tarkoittaako velkaohjelma sitä, ettei merkittäviin menoja lisääviin yhteiskunnallisiin uudistuksiin ole varaa?

”Kyllä näin on. Tai sitten pitäisi tehdä todella merkittäviä sopeutustoimia. Siihen tämä ajaa, koska elämme koko ajan yli varojemme. Yhteiskunnan kustannuksia vähentäviä rakenteellisia toimia tämä vaatii.”

Niukkuutta on siis edessä?

”Kyllä.”

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo, että jos ministeriön ehdottamat julkisen talouden säännöt hyväksytään, Suomella ei ole varaa merkittäviin menoja lisääviin yhteiskunnallisiin uudistuksiin.

Nykyinen menokehys säilyisi pienin muutoksin

Työryhmän mielestä nykyinen menokehys pitää säilyttää hiukan uudistettuna.

Työryhmä kannattaa myös sitä, että kehykseen edelleen varattaisiin joka vuosi joitakin satoja miljoonia euroja hallitusohjelmassa kirjaamattomille menoille.

Tämän jakamattoman varauksen pitäisi kuitenkin kasvaa vaalikauden loppua kohden esimerkiksi niin, että ensimmäisenä vuonna se olisi 100 miljoonaa ja viimeisenä 325 miljoonaa.

Näin siksi, että hallitusneuvotteluissa on helpompi ennustaa seuraavan vuoden menot kuin neljän vuoden kuluttua ilmaantuvat yllättävät menot.

Jotkut poliitikot ovat esittäneet, että tutkimus- ja kehitysrahoitus tai vihreän siirtymän investoinnit siirrettäisiin kehyksen ulkopuolelle omaan kehykseensä.

Työryhmän mukaan myös investointirahat pitää sisällyttää normaalin kehyksen sisälle.

Työryhmä pitää riskinä, että hallituspuolueet ryhtyvät määrittelemään monia menoja investointiluonteisiksi, jotta ne voisivat lisätä menoja rikkomatta yhdessä päättämänsä menokehyksen rajoja.

Työryhmän mukaan joustoa saataisiin myös niin, että mittaluokaltaan epävarmoille tai täsmentymättömille investoinneille voi tarvittaessa tehdä erillisen kehysvarauksen.

Työryhmä kieltäisi myös hallitusten suosimat määräaikaiset kärkihankkeet ja tulevaisuusinvestoinnit, joilla kierretään menosääntöjä määrittelemällä aika lailla normaaleja pysyväluonteisia menoja määräaikaisiksi.

Niitä on rahoitettu myymällä valtion omaisuutta, mutta työryhmän mukaan määräaikaisesti rahoitettujen kohteiden vaikuttavuus on osoittautunut ongelmalliseksi.

Työryhmän mukaan hallitusohjelmassa tulisi todeta, että hallitus ei käytä valtion varallisuuden myyntejä kehyksen kiertämiseen.

Pääministeri Antti Rinteen (sd., keskellä) hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2019 kolmen miljardin ”tulevaisuusinvestoinnit”. Vuoden loppupuolella pääministeri vaihtui Sanna Mariniin (sd.).

Poikkeusmekanismi säilyisi

Kehysjärjestelmää on kritisoitu siitä, ettei se jousta, jos eteen tulee jotain poikkeuksellista – kuten tällä hallituskaudella pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Työryhmä pitää perusteltuna, että myös jatkossa kehyksessä määriteltäisiin tällä hallituskaudella voimassa olleen poikkeusmekanismin kaltainen hätävara.

Mekanismin tulisi olla äärimmäinen ”hätäjarru” merkittävien kriisien varalle. Mekanismin laukeamisen kriteerit tulisi hallitusohjelmassa määritellä erittäin tiukasti.

Työryhmän mielestä mekanismin mahdollistamaa euromäärää ja kehyspoikkeaman sisältöä ei linjattaisi yksityiskohtaisesti vielä hallitusohjelmassa.

”Toisimme uutuutena hallitukselle omarahoitusosuuden, jotta piikki ei olisi auki kuten tällä hallituskaudella”, Niemelä sanoo.

”Jos hätärahoitus olisi vaikkapa 500 miljoonaa euroa, niin hallituksen pitäisi rahoittaa siitä osa tai kokonaan muulla kuin valtionvelalla. Keinoja ovat esimerkiksi hallitusohjelman hankkeiden karsiminen, omaisuuden myynti tai verojen nosto. Hallitus joutuisi miettimään, onko kriisin hoito tärkeämpää kuin hallitusohjelman toteuttaminen.”

Työryhmän mielestä isossa kriisissä hallituksen tulee tunnustaa, ettei kaikkia hallituksen suunnittelemia hankkeita pidä välttämättä toteuttaa. Hallituksen pitää myös linjata, miten se lopettaa poikkeusolojen lisärahoituksen.

Mekanismista käyttöönotossa keskeisessä asemassa olisi valtiovarainministeriön kansantalousosasto.

Kunnille ei enää uusia tehtäviä

Työryhmä asettaisi myös ehdot veropolitiikalle niin ettei menokehystä saa kiertää verotuksen keinoin ja että verotuksen pitää olla sopusoinnussa velkaohjelman kanssa.

Hallitusohjelmaan kirjattavien veropäätösten vaikutusten tulisi perustua valtiovarainministeriön tekemään huolelliseen vaikutusarviointiin.

Käytännössä uudet säännöt tarkoittaisivat, että veroja ei saisi laskea tai nostaa esimerkiksi ideologisista syistä, jos niille ei löydy pitäviä perusteita.

Työryhmän mukaan valtion tulisi tulevalla vaalikaudella antaa kunnille ja hyvinvointialueille työrauha pidättäytymällä merkittävien uusien tehtävien antamisesta.

Työryhmä ennakoi, että esimerkiksi sote-uudistuksesta saattaa koitua ennakoimattomia, mahdollisesti suuriakin menotarpeita.

Näihin ennakoimattomiin menoihin voisi varautua erillisellä varauksella, joka ei olisi käytettävissä muihin menoihin.

Jos uusia tehtäviä kuitenkin annetaan, hallitusohjelmassa tulisi olla kirjaus uusien tai laajenevien tehtävien täysimääräisestä korvaamisesta tai muiden tehtävien vastaavan suuruisesta vähentämisestä.

Kuntien valtionosuusleikkauksista tulisi pidättäytyä, jos niihin ei liity tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä, työryhmä linjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut