Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen vastaa Aamulehden laajassa haastattelussa: Mitä tarkoittaa valikoiva asevelvollisuus ja mikä on Naton iso muutos?

Natossa Suomen on kyettävä asettamaan joukkoja tehtäviin myös maamme rajojen ulkopuolelle. Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen mainitsee Naton korkeimman valmiuden joukot.

Nato-jäsenyys aiheuttaa joukkorakenteen tarkastelua. ”Saamme velvoitteita, kuten muutkin jäsenmaat. Meidän pitää kyetä asettamaan joukkoja tehtäviin myös Suomen rajojen ulkopuolelle”, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoo. Kivinen kuvattiin 1. marraskuuta tänä vuonna Helsingissä.

4.11. 5:00

Aamulehti

Sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin ei tarvita koko ikäluokan pakollista asepalvelusta, mutta jos paine tähän kasvaisi, puolustusvoimat kyllä sopeutuisi siihen. Näin sanoo puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen Aamulehden haastattelussa marraskuun alussa.

Jos joskus päädytään siihen, että lainsäädäntö velvoittaisi sekä miehet että naiset asepalvelukseen, se vaatisi laajan yhteiskunnallisen keskustelun.

”Asevelvollisuuden toteuttamistavalla pitää olla kansan tuki, muuten se ei toimi.”

Komentaja on sitä mieltä, että asevelvollisuutta pitää kehittää, ja että sen on elettävä ajassa. Tuki on kuitenkin määräävä tekijä. Hän viittaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyyn. Viime vuonna nykymallia kannatti 52 ja sukupuolineutraalia pakollista asevelvollisuutta 22 prosenttia suomalaisista.

Kivinen jatkaa, että jos uudistus tulisi voimaan, kaikkia palveluskelpoisia ei määrättäisi sotilaalliseen palvelukseen, koska siihen ei olisi tarvetta. Kyse olisi valikoivasta asevelvollisuudesta.

Naisia toivotaan lisää

Parlamentaarinen asevelvollisuuden kehittämistä pohtinut komitea ehdotti kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle. Pilottivaihe alkaa vuonna 2024. Komitea pohti yhdenvertaisuuden lisäämistä, mutta se ei esittänyt sukupuolineutraalia asepalvelusta.

Kutsuntojen laajentaminen merkitsee sitä, että koko ikäluokka saadaan nykyistä paremmin informoitua kokonaisturvallisuudesta, ei vain sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Kivinen toivoo, että kutsunnat edistävät tavoitetta, jonka mukaan naisten osuus vapaaehtoisessa asepalveluksessa nousisi.

”Vuosittain aseellisen palveluksen suorittaa noin 900 vapaaehtoista naista. Olemme asettaneet tavoitteeksi 2 000. Tämä on se määrä, jonka koulutusjärjestelmä ja infra kestäisivät.”

Puolustusvoimissa odotetaan, miten kutsunnat vaikuttavat. Voihan käydä niin, että vapaaehtoisten naisten osuus kaksinkertaistuu heti alkuunsa. Kutsunnat on Kivisen mukaan terminä hankala. Kutsunnoissa tehdään päätös siitä, ketkä ovat palveluskelpoisia. Sen jälkeen heidät määrätään palvelukseen.

”Naisiahan ei määrätä, vaan he tekevät päätöksensä itse.”

Kuka?

Kenraali Timo Kivinen

”Asevelvollisuuden toteuttamistavalla pitää olla kansan tuki, muuten se ei toimi”, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen korostaa.

Kenraali Timo Kivinen, 62 vuotta. Syntynyt Lappeenrannassa.

Puolustusvoimain komentaja 1.8.2019 alkaen.

Ollut esimerkiksi Karjalan prikaatin komentajana, puolustusvoimien strategiapäällikkönä ja pääesikunnan päällikkönä.

Harrastaa liikuntaa.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja koira. Lapset ovat jo maailmalla.

Tietopaketti Natosta

Kun Suomesta tulee Naton täysjäsen, vaikutukset asevelvollisten koulutukseen ovat vähäisiä.

”Näkyvin muutos on se, että varusmiehet -ja naiset sekä reserviläiset kohtaavat harjoituksissa ulkomaisia sotilaita vielä useammin kuin nyt.”

Sotilaille ja reserviläisille kootaan Nato-tietoisuutta edistävä opetuspaketti. Englannin kielen taidoista komentaja ei ole huolissaan. Ne saadaan perusopetuksen kautta. Toki etenkin esikunnissa Naton sotilasterminologiaa pitää edistää. Puolustusvoimien henkilöstölle räätälöidään myös lyhyitä kursseja.

Nato antaa, mutta Nato myös vaatii. Komentaja sanoo, että Suomi täyttää kaikki sotilaalliset jäsenyyskriteerit. Siinä vaiheessa, kun poliittinen prosessi menee maaliin, ja Suomi hyväksytään jäseneksi, Suomen ja Naton puolustussuunnitelmat integroidaan yhteen. Kyse on monen vuoden janasta.

Jäsenenä Suomi pääsee ydinasesuunnitteluryhmään. Siinä on Kivisen mukaan syytä olla, jotta ymmärrämme sen, mikä on ydinasepelotteen merkitys.

”Kylmän sodan aikana tätä osaamista oli enemmän. Nyt se on hiipunut.”

Joukkojen määrää ei nosteta

Suomessa on sodan ajan joukkojen vahvuus 280 000. Julkisuudessa on näkynyt kirjoituksia, joiden mukaan turvallisuustilanteen muuttuessa joukkojen määrää pitäisi lisätä.

Kivinen sanoo, että tällaista uudistusta ei ole piirustuspöydällä. Joukkojen määrä ei vähennetä, eikä liioin nosteta.

Sen sijaan edellisen puolustusselonteon perusteella nykyistä joukkorakennetta muutetaan. Tästä oli päätöksiä jo ennen Nato-jäsenyyden hakemista. Alueelliset joukot lakkautetaan ja niiden suorituskykyä integroidaan valtaosin paikallisjoukkoihin.

Tuleva jäsenyys aiheuttaa lisää joukkorakenteen tarkastelua. ”Saamme velvoitteita, kuten muutkin jäsenmaat. Meidän pitää kyetä asettamaan joukkoja tehtäviin myös Suomen rajojen ulkopuolelle.”

Kivinen mainitsee Naton korkeimman valmiuden joukot. Miten suomalaissotilaat näihin joukkoihin liitetään, siitä käydään keskustelua sotilastasolla, kun jäsenyysneuvottelut etenevät. Komentaja ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, miten paljon suomalaisia osallistuisi näihin joukkoihin.

Iso muutos menossa

Hän korostaa, että Natossa on käynnissä iso muutos, kun Madridin huippukokouksen päätöksiä toteutetaan. Syynä on muuttunut turvallisuustilanne. Natossa pohditaan, mikä vaikutus sillä on eli mitä liittokunnassa pitää muuttaa, jotta se vastaisi paremmin sotilaallisiin uhkiin.

”Joukkorakenteen pitää olla sellainen, että Nato saa aikaan riittävän ennaltaehkäisevän pidäkkeen. Tarvittaessa joukkoja ryhmitetään tilanteen edellyttämällä tavalla niin kuin Nato on tehnytkin.”

Suomi pääsee jäsenenä artikla 5:n eli kollektiivisen puolustuksen suojan alle. Madridin kokouksen jäljiltä Natossa korostuu nyt artikla 3, jossa korostetaan, että ensisijainen vastuu oman maan puolustamisesta on jäsenmaalla.

Artikla 5 on vankasti mukana varautumissuunnitelmissa. Se on sitä varten, että jos Naton ennaltaehkäisy pettää, silloin kaikki jäsenmaat ovat mukana, mikäli jäsenmaa on aggression kohteena.

Euroopan pohjoisosien puolustamiseen liittyvät näkökulmat selkiintyvät, kun Suomi ja Ruotsi ovat Natossa.

Kivisen mukaan Suomella on tiettyä osaamista pohjoisen alueen operaatioista. Norjalla on sitä myös, mutta ehkä enemmän merellistä osaamista, kun taas Suomella on annettavaa maavoimien osaamisesta.

Nopeimmat ovat jo ehdotelleet, minkälaisia komentokeskuksia Suomen kannattaisi havitella Suomeen. Puheissa on vilahtanut myös arktisen keskuksen perustaminen.

Kivinen tarkastelee asiaa sotilaallisesta lähestymiskulmasta. ”Kun Suomi menee jäseneksi, niin siinä optimoidaan Suomen puolustus osaksi liittokuntaa. Se on tehtävä sillä tavalla, että se palvelee kaikkia, myös Suomea.” Vasta sitten voidaan miettiä, onko jonkin keskuksen perustaminen Suomeen järkevää Naton kannalta.

Huolta, ei pelkoa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa pelkoa kansalaisten arjessa. Kivinen sanoo, että sotilasmaailmassa pelko on liian vahva ilmaisu.

”On syytä olla huolestunut, kun Euroopassa soditaan. Suomeen ei kohdistu nyt kuitenkaan mitään konkreettista sotilaallista uhkaa. Sodalla on laajat seurannaisvaikutukset ja Venäjältä kohdistuu muuta vaikuttamista länsimaihin.”

Hän jatkaa, että Venäjä pyrkimys näyttää olevan lännen yhtenäisyyden horjuttaminen ja kansalaismielipiteen kääntäminen, jotta Ukrainalle annettu tuki horjuisi. Sen myötä sota päättyisi.

Reservin yläikäraja 65 vuoteen

Puolustusvoimat esittää, että reservin yläikärajaa voitaisiin nostaa 65 vuoteen. Nykyisin reservin yläikäraja on upseereilla ja aliupseereilla 60 vuotta ja miehistöllä 50 vuotta. Komentaja Kivinen sanoo, että ehdotus mahdollistaisi reserviläisen palvelemisen sen vuoden loppuun, kun hän täyttää 65 vuotta. Esityksen toteutuminen vaatisi muutoksia lainsäädäntöön.

Kivinen luonnehtii, että ne, joilla on kykyä ja osaamista, voisivat sitoutua palvelemaan reservissä pitempään, jos he itse niin haluavat. Kivinen itse täyttää vuoden lopussa 63 vuotta ja hänen komentajakautensa kestää vuoden 2024 kevääseen. Kun hän aloitti komentajana vuonna 2019, hän tuskin arvasi, mitä kaikkea on edessä.

Afganistanin evakuointioperaatio, koronavuodet ja keväällä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt odotamme Nato-jäsenyyden toteutumista. Siinä välissä päätettiin hävittäjistä.

”Meidät on koulutettu erilaisiin kriisitilanteisiin. Hyvä puoli on se, että armeijassa ei koskaan tarvitse olla yksin.”

Kivinen jatkaa, että hänen iässään on jo oppinut, miten tasapainottaa työ ja vapaa-aika, kun pitää olla vuorokauden ympäri vuoden joka päivä tavoitettavissa. ”Ei saa tulla oloa, että työ vie kaiken energian. Elämänhallintaa on opittu.”

Olipa kello mitä tahansa, asiat hoidetaan vaikka lenkkipolulta.

Puolustusvoimissa on alettu selvittää tasa-arvoisten nimikkeiden käyttöönottoa. Komentajalla ei ole mielessä omia suosikkeja, jotka otettaisiin käyttöön.

”Käytän nimikkeitä varusmiehet ja -naiset sekä reserviläiset. Näin molemmat sukupuolet tulevat huomioiduiksi.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut