Talouskasvu on avain velkaantumisen taittamiseksi, sanoo pääministeri Marin – kiistää kritiikin toimien puutteesta

Marinille on tärkeää, että hallitus pitää kiinni arvonnousuverosta, josta se on aiemmin sopinut.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) osallistui eduskunnan suulliseen kyselytuntiin Helsingissä 27. lokakuuta 2022.

27.10. 13:43 | Päivitetty 27.10. 18:41

STT

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kiistää väitteen siitä, ettei hallitus olisi toiminut julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan valtion ensi vuoden budjetissa ei näy sellaisia olennaisia toimenpiteitä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta.

”On merkillepantavaa, että kohdatuista kriiseistä huolimatta ei ole ryhdytty toimiin”, lausunnossa todetaan.

VATT huomauttaa, että kestävä julkinen talous on valtion talouspolitiikan nimetty päämäärä. Marin vastaa, että hallitus on toiminut tämän päämäärän eteen erityisesti tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Pääministerin mukaan niistä osan vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä ajalla. Esimerkeiksi hallituksen uudistuksista hän nostaa oppivelvollisuusiän pidentämisen sekä sote-uudistuksen.

”Tietenkään kaikki uudistukset eivät vielä näy talouden tunnusluvuissa, sillä osa tulee voimaan myöhemmin ja osan vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä ajalla”, Marin vastaa.

Miksi VATT on sitten arvioinut, ettei olennaisia toimenpiteitä ole tehty?

”En lähde arvioimaan VATTin puolesta heidän lausuntojaan”, Marin sanoo.

Esimerkeiksi hallituksen uudistuksista pääministeri nostaa oppivelvollisuusiän pidentämisen sekä sote-uudistuksen. Hän sanoo oppivelvollisuuden maksavan itsensä takaisin vaatimistaan resursseista huolimatta. Sote-uudistus on puolestaan astumassa voimaan kokonaisuudessaan vasta vuoden alussa.

Nämä molemmat uudistukset on päätetty ennen ensi vuoden budjetin laadintaa.

”Näinhän politiikkaa tehdään”

Marin korostaa, että vaalikauden aikana on noudatettu sen aluksi laadittua hallitusohjelmaa.

”Näinhän tätä politiikkaa tehdään. Hallitusohjelmaan kirjataan tavoitteita, ja hallituskausi niitä toteutetaan. Mielestäni se on johdonmukaista politiikkaa.”

Hallitusohjelmassa hallitus oli sopinut, että julkinen talous olisi ensi vuonna tasapainossa ”normaalin talouskasvun tilanteessa”. Ohjelman laatimisen jälkeen maailmaa ja Suomea ovat koetelleet koronapandemia ja Ukrainan sota.

Kriiseihin reagoidessa Suomi on monien muiden tavoin velkaantunut vauhdilla. Ensi vuodelle Suomi on ottamassa kahdeksan miljardia euroa velkaa, sillä valtion menot ovat tämän verran tuloja korkeammat.

Korkomenojen kasvun myötä velkaantumisen varjopuoli on muuttumassa uhkakuvasta akuutiksi ongelmaksi. Valtion kymmenvuotisen lainan korko on noussut vuoden alusta nollatasolta noin kolmeen prosenttiin. Tämän kuittaaminen vaatii yhä enemmän rahaa.

Marinin mukaan valtion pyrkimyksenä pitää olla ylijäämäinen ja tasapainoinen talous.

”Tietenkin velkaantuminen huolestuttaa. Meidän pitää pyrkiä siihen, että valtionvelkaa ei tarvitse ottaa käyttötalouteen”, hän sanoo.

Ei tavoiteaikaa velkaantumisen lopusta

Talouden tasapainottamisesta on käyty syksyn ajan vilkasta keskustelua.

Oppositiopuolue kokoomus on esittänyt, että valtion menoja tulisi leikata vuosittain noin miljardin euron verran kahden seuraavan vaalikauden ajan. Sen verran vaatisi nykyisen alijäämän kurominen umpeen.

Marin ei esitä sdp:n aikataulua tasapainon saavuttamiseksi.

”Se riippuu siitä, kuinka hyvin saamme talouskasvua aikaiseksi. Se on kaikkien isoin määrittävä tekijä sille”, miten velkaantumista voidaan taittaa.

Tarkempia talouslinjauksia puolueen puheenjohtaja ei kerro. Sdp valmistelee eduskuntavaaleihin talouspoliittista ohjelmaa, jossa tullaan Marinin mukaan tarkastelemaan rakenteellisia kysymyksiä.

”Olemme aina tehneet yhteiskunnassa uudistuksia, jotka ovat tähdänneet hyvään arkeen ihmisten elämässä.”

Myös sopeutuslinjauksia on Marinin mukaan luvassa. Ne koskevat sekä tulo- että menopuolta. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti sekä supistuksia valtion menoihin että kiristystä verotukseen.

”Sdp:lle on tärkeää, että meillä on vahva tulopohja, eikä verotuksessa ole aukkoja, jotka murentavat veropohjaa.”

Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut välttämään kestämätöntä velkaantumista, joka pakottaisi myöhemmin menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.

Varjoviisikko perkaa, mikä ei ehkä ehdi eduskuntaan

Eräs tuore esimerkki tulopohjan tilkitsemisestä on suunniteltu arvonnousuvero, jonka tarkoituksena on estää verosuunnittelua.

Veroa on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on sanonut, että hänen puolestaan vero saisi jäädä tekemättä. Veroa on kritisoitu sen oletetusta pienestä hyödystä sekä haitallisesta mielikuvasta Suomelle. Monet esityksen kriitikot ovat kutsuneet sitä maastapoistumisveroksi.

Marin vastaa sanomalla, että asiasta on sovittu hallituskumppaneiden kesken. Hän kertoo pitävänsä tärkeänä, että sovitusta pidetään kiinni.

”Pidän tärkeänä, että tämä menee eteenpäin. Tämä on yksi esimerkki porsaanreiästä, joka meillä on verotuksessa. Monissa maissa tämänkaltainen vero on jo käytössä, esimerkiksi monissa eurooppalaisissa maissa.”

Toisaalta Marin antaa ymmärtää, että kaikista aiemmin sovituista asioista hallitus ei ehkä pysty pitämään kiinni. Tällä hetkellä ministereistä ja valtiosihteereistä koostuva työryhmä käsittelee, mitä esityksiä hallitus vielä ehtii antaa eduskunnalle.

”Meillä on vielä paljon esityksiä annettavana, ja sen takia nyt tehdään perkausta siitä, mitä priorisoidaan yhdessä ja mitä asioita ei välttämättä eduskuntaan ehditä viemään.”

Marinin mukaan tämän ryhmän työnä on varmistaa tärkeimpien ja keskeisempien kysymysten läpimeno eduskunnassa. Esitysten pitäisi olla eduskunnassa marraskuun puolivälissä, jotta eduskunta ehtisi varmasti käsitellä ne.

Eräästä hallituslähteestä arvioitiin STT:lle, että hallitusviisikon aika ei riitä ratkomaan kaikkea.

”En ole ihan vakuuttunut, että sillä ratkaistaan kaikkia pöydällä olevia kysymyksiä, mutta ainakin sillä järjestyy lisää kokousaikaa”, lähde muotoilee.

Pääministeri luottaa hallituksensa sopimiskykyyn

Hallituksen sisäisiä ongelmia nähtiin äskettäin myös EU:n ennallistamisasetuksen käsittelyssä.

Kun asetusta käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa sdp, keskusta ja rkp asettuivat eri kannalle kuin vihreät ja vasemmistoliitto.

”Tietenkin hallituspuolueilla on erilaisia näkemyksiä eri kysymyksistä. Se on varsin luonnollista, kun kyseessä on koalitiohallitus. Silloin erilaisia näkemyksiä pitää sovittaa yhteen. Näin olemme toimineet tähän asti ja pitää luottaa siihen, että kykenemme sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä vastaisuudessakin”, Marin sanoo.

Eräästä hallituslähteestä kuvaillaan STT:lle, että viime viikkojen julkisessa uhittelussa on joiltakin hallitusryhmiltä aika paljon teatterinkin makua. Toisen mukaan näyttämisen halusta huolimatta kukaan ei ole kaatamassa hallitusta.

Marin sanoo, että pääministerinä hänen tavoitteenaan on tietenkin se, että hallitus jatkaa kautensa loppuun asti eli ensi kevään vaaleihin. Hän ei lähde spekuloimaan sillä, milloin pääministeri toteaisi hallituksen toimintakyvyn olevan mennyttä.

”Jokainen hallituspuolue omalta osaltaan on joko sitoutunut hallitusyhteistyöhön tai ei ole.”

Päivitys 27.10.2022 kello 18.37: Päivitetty artikkeli pääministeri Marinin haastattelulla.

Oikaisu 27.10.2022 kello 18.40: VATT on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, ei tutkimuslaitos.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut