Kiista kohutusta EU:n metsäasetuksesta tiivistyy, päätösten aika on lähellä, mutta vielä lausuntoa ei saatu aikaan – Satonen: Miksi Suomi ei ota oppia Ruotsin-mallista?

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta jatkaa metsien ennallistamista koskevan lausuntonsa sorvaamista perjantaina. Suuri valiokunta tekee lopullisen lausunnon ensi kuussa.

Seitsemisen kansallispuisto oli jo 2000-luvun alkuun mennessä toiminut vuosia ennallistamisen koelaboratoriona. Tupasvillan esiintymisestä näkee, missä kohtaa suolla on ojat tukittu. Kuva Koveronnevan suolta on vuoden 2000 kesäkuulta.

27.10. 17:18

Aamulehti

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli torstaina kohuttua EU-komission metsien ennallistamisasetusta, mutta lausuntoa ei saatu aikaiseksi.

Valiokunnan jäsen, pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) sanoo, että työ jatkuu perjantaiaamuna. Lausunnon kirjoittamisella on kiire, koska EU-asioista vastaava suuri valiokunta kokoontuu myöhemmin perjantaina.

Suuri valiokunta alkaa valmistella lausuntoaan vasta sen jälkeen, kun kaikki erikoisvaliokunnat ovat saaneet lausuntonsa valmiiksi ja kun asiantuntijoiden kuulemiset on viety läpi. Näillä näkymin lausunto tulee ulos marraskuussa.

Ennallistamisasetuksen mukaisesti jäsenvaltioille määritellään sitovat tavoitteet, joilla luonnontilaa parannetaan ja pysäytetään monimuotoisuuden köyhtyminen.

Ennallistamisuudistuksien on määrä kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisvaade voisi koskea miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin. Tavoite on, että ennallistamista laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä.

Uudistus tietää suuria kustannuksia Suomelle. On laskettu, että Suomelle tulisi EU-maista kolmanneksi eniten kustannuksia, yhteensä 930 miljoonaa euroa joka vuosi.

Lue lisää: Kansallisen metsäpolitiikan puolustajat hiillostivat hallitusta kyselytunnilla

Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Arto Satonen (kok.) sanoo, että metsien ennallistamisprosessi on keskeytettävä ja uudistus on palautettava kokonaan uuteen käsittelyyn Euroopassa.

Uuteen käsittelyyn

Satosen mukaan kokoomuksen kanta on, että prosessi on keskeytettävä ja uudistus on palautettava kokonaan uuteen käsittelyyn Euroopassa.

”Tällaisena sitä ei voi hyväksyä.”

Erityisesti kokoomusväkeä ihmetyttää, miksi Suomi ei toiminut kuten Ruotsi.

Satonen huomauttaa, että Ruotsi teki komission asetuksesta niin sanotun toissijaisuushuomautuksen. Sitä voidaan käyttää, jos kansallisesti huomataan, että tavoitteet voidaan saavuttaa kansallisesti paremmin kuin EU:n tasolla.

”Ruotsi näytti, että se pystyy itse hoitamaan ennallistamisen ilman EU:n puuttumista. Meillä ei hallitus saanut tätä aikaan ja niinpä tulossa on suuria ongelmia ja kustannuksia.”

Kokoomus onkin toistuvasti arvostellut hallitusta siitä, miten sen EU-vaikuttaminen on epäonnistunut.

Pienet viilaukset eivät riitä

Satonen muistuttaa, että Suomella ja Ruotsilla on samankaltainen luonto. Molemmat metsäiset maat ovat tehneet usein yhteistyötä. Mikä onnistui Ruotsissa, olisi voinut onnistua myös Suomessa.

Hän perustelee koko esityksen hylkäämistä, sillä pienet kosmeettiset viilaukset eivät paljon auta. ”Jos saadaan neuvoteltua vuosikustannusta muutama kymmenen miljoonaa euroa pienemmäksi, se ei riitä. Esitys vaatii perusteellisen muutoksen.”

Lue lisää: Metsäpolitiikka tarvitsee yksimielisyyttä – se on liian arvokasta jätettäväksi muiden käsiin

Outo vertailuvuosi

Asetuksen mukaisesti tiettyjä metsiä ja luontoalueita palautetaan tilaan, joka vallitsi 70 vuotta sitten eli vuonna 1952.

Satonen laskee, että silloin asetuksessa tarkoitettuja luontotyyppejä oli Suomessa noin viisi miljoonaa hehtaaria. Nyt niitä on kaksi miljoonaa hehtaaria, joten ennallistamisessa on kyse yli kolmesta miljoonasta hehtaarista.

”Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turvesoita on muutettava urakalla soiksi.”

Hän on myös sitä mieltä, ettei EU-maita voi vertailla keskenään, kun vuosiluvuksi on otettu 1952. Maiden tilanne ja metsien ennallistamista vaativien alueiden määrä voi olla hyvin erilainen.

”Silloin vaikkapa Hollanti oli jo täynnä kerrostaloja. Meillä siirtokarjalaisten asutus oli vielä meneillään.”

Ennallistamisasetuksella on paljon välillisiä vaikutuksia. Satonen muistuttaa, että noin 70 000 saa elantonsa metsistä. Metsänomistajia on yli 630 000. Lisäksi yrityksillä on menossa mittavat investoinnit Suomessa. ”Lopahtaako tahti, jos asetus hyväksytään”, hän kysyy.

Kokoomuksella on ehdotus siitä, miten ennallistaminen voidaan hoitaa kansallisesti.

”Keskitytään Natura-alueisiin ja tehdään niissä, mitä tarvitaan. Se on kohtuullista.”

Hallitusrivit kahtia

Ennallistaminen kuumentaa ilmapiiriä myös hallituksessa. Keskustalle asetus sellaisenaan on kuin punainen vaate.

Tukea on tullut sdp:ltä. Pääministeri Sanna Marin on viestittänyt, että Suomi voi äänestää EU:n ennallistamisesitystä vastaan, mikäli esityksestä ei tule riittävän hyvä Suomen kannalta.

Oppositio tiedotti torstaina iltapäivällä, että kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja liike nytin eduskuntaryhmät jättävät yhteisen välikysymyksen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Oppositioryhmien mielestä hallitus on vaarantanut Suomen kansallisen edun toteutumisen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut